Varaa aikaa virittäytymiseen
Ihmisen pitää virittäytyä – orientoitua hetkeen ennen itse asiaan menemistä. Kokouksen alussa on hyvä varata aikaa virittäytymiselle. Käytännössä se on läsnäoloa ja oman mielen tyhjentämistä kaikesta siellä liikkuvasta: mitä minussa tapahtuu nyt ja mitä ympärilläni tapahtuu. Tällainen ”check-in” voidaan pitää myös yhteisesti hiljaisena hetkenä ennen palaveria. Se auttaa tasaamaan kokoustajien ajatukset ja pulssin. Jos kyseessä on uusi ryhmä, tutustumisessa auttaa esimerkiksi kuvakorttien hyödyntäminen keskustelun avaajana.
Keskinäinen luottamus on kaiken vuorovaikutuksen perusta. Sitä ei rakenneta hetkessä ja usein se vaatii yhteisiä kokemuksia. Luottamus näyttäytyy automaationa, mutta ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Kun luottamusta on, ihmisen ei tarvitse selitellä tai pelätä konflikteja. Hänellä on lupa olla kokonainen ja hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Luottamuksen ilmapiirissä kunnioitetaan toisia ja viestintä on mutkatonta.
Voit rakentaa luottamusta paljastamalla toisille omat haavoittuvuutesi. Se lisää vuorovaikutusta, myötätuntoa ja arvostusta sekä luo kiintymystä. Haavoittuvuuden paljastaminen voi myös tuntua helpottavalta. Se ei lisää heikkoutta, vaan ihmisyyttä ja luottamusta.
Kuuntelussa on kolme tasoa. Voin kuunnella toista siten, että fokus on minussa. Silloin mietin, mitä kuulemastani ajattelen, miten sitä tulkitsen ja mitä vastaan. Fokuksen ollessa toisessa mietin, mitä toinen itse asiassa haluaa sanoa. Fokuksen ollessa meissä mietin, mitä keskustelumme meissä synnyttää ja mitä vaikutusta sillä on asioihin yleensä. Kuinka haluaisit sinua kuunneltavan?
Meillä ihmisillä on se harhaluulo, että ajattelemme kaikki samalla tavalla. Kun olen teettänyt raha-assosiaatioharjoituksia vuosikymmenten aikana eri ryhmissä, vain ani harvoin ihmiset ovat ajatelleet keskenään täysin samoja asioita. Eri tulkintoja on ollut yhtä monta kuin ryhmässä jäseniä, ja ne ovat poikenneet täysin toisistaan.
Vahvat, ajattelua edistävät kysymykset ovat lahja toiselle. Ne ovat avoimia ja houkuttelevat pohdiskelemaan. Vahvat kysymykset avartavat näkemystä, eivätkä jätä mahdollisuutta pelkille kyllä- tai ei-vastauksille. Usein toinen ei tarvitse edes kysymyksiä, vaan pelkkä aito läsnäolo ja syvä kuuntelu auttavat keskittymään. Suomen kielessä M-alkuiset kysymykset ovat usein hyviä ja lisäävät keskustelua, kun taas O-alkuisia kysymyksiä kannattaa pääsääntöisesti pyrkiä välttämään.
Opettele tuntemaan itsesi
Itsetuntemus, oman käyttäytymisen ja ajattelun tunnistaminen sekä ymmärtäminen ovat avaimia vaikuttavaan vuorovaikutukseen. Tuntemalla itsesi ymmärrät, kuinka sinä ihmisenä ajattelet, tunnet ja reagoit. Lisäksi havainnoit jatkuvasti oman käyttäytymisesi vaikutuksia ympäristöön ja miten muut sinut kokevat.
Työpaikoilla tunteiden näyttäminen on haastavaa, mutta sallittua. Hyväksi havaittu tapa on tehdä tunnesopimus, joka määrittää rajan, jota työpaikalla ei saa ylittää. Meidän toimistollamme ei esimerkiksi saa räyhätä. Jos räyhääminen on vuosikausia hiljaisesti hyväksytty toimintatapa, voi siihen olla hankala puuttua äkkiseltään. Turhautuminen ja vihastuminen työpaikalla kuuluvat elämään, mutta tunteita on hyvä oppia hallitsemaan. Ne pitää tunnistaa ja osata purkaa sopivalla tavalla. Näin jokainen kantaa oman vastuunsa.
Me kaikki tarvitsemme palautetta kehittyäksemme ja oppiaksemme. Tässä kohtaa viittaan rakentavaan ja kannustavaan palautteeseen. Palautteen saajan pitää olla virittäytynyt palautteen vastaanottamiselle, sillä muuten lahja menee hukkaan. Palautteen antajalla pitää olla hyvät aikomukset: lannistamisen sijaan hänellä on halu kannustaa ja ohjata oikeaan suuntaan.
Ilman palautetta elämme harhamaailmassa – kuvitelmassa siitä, mitä olemme ja miten toimintamme vaikuttaa muihin. Palautteen antamista ja vastaanottamista on syytä harjoitella. Muista, että kukaan ei ole seppä syntyessään.
Hyviä vuorovaikutushetkiä sinulle!
Kirjoittaja Kaija Pohjala on Kaiun liiketoimintajohtaja, osakas ja ylimmän johdon sertifioitu coach.