Sota Euroopassa ei näytä loppumisen merkkejä. Tänä vuonna on käynnissä useammat merkittävät vaalit. Yhteiskunnallista keskustelua käydään Suomessakin tavallista vuotta enemmän, ja Yhdysvaltojen vaalitulos voi vaikuttaa myös Suomen turvallisuusilmapiiriin. Vastuullisen yritystoiminnan vaateet kasvavat, ja tekoäly muokkaa työn tekemisen tapoja. Töissä emme välttämättä kohtaa tosiamme kasvotusten.
Aikamoisia haasteita meille viestinnän ammattilaisille.
Viime vuodet ovat olleet kriisejä ja myllerryksiä täynnä. Valitettavasti seuraava kriisitila voi vaania kulman takana – se voi joko osua juuri sinun organisaatioosi tai sitten ei, et voi tietää. Voit valmistautua ainakin kahdella tavalla. Ensiksikin kriisiviestintäohje kannattaa tietysti pitää ajan tasalla ja kriisiviestintää pitäisi treenata.
Toiseksi on hyvä muistaa oman näkemyksen rajallisuus. Kriiseihin reagointi tapahtuu usein vähän myöhässä, sillä ihminen on taipuvainen uskomaan, että tulevaisuus on samanlainen kuin nykyhetki. Silloinkin kun todisteet osoittavat vahvasti, ettei näin todellakaan ole. Viestijälle tämä tarkoittaa partiolaisen asennetta: aina valmiina, tuli vastaan sitten tuiskua tai tuutillinen jäätelöä. Kaikkea ei osaa kuitenkaan ennustaa.
Puhutteko organisaatiossanne vastuullisuudesta siksi, että se on muodikasta vai koska aiotte tehdä asialle jotain? Viestinnän ammattilaisilla on tärkeä haastajan rooli siinä, ettei vastuullisuudesta tule pelkkiä nättejä sanoja, vaan oikeita tekoja. Jos viestijä ei viestiessään kyseenalaista höttöisiä vastuullisuuspuheita, niin kuka sitten?
Aitous on valttia paitsi somepostauksissa myös vastuullisuudessa. Rehellinen arvio omista puutteista ja toimista niiden parantamiseksi lisää luotettavuutta enemmän kuin kiiltokuvamainen kuvaus siitä, kuinka kaikki on hyvin.
Olisiko aika kiinnittää huomiota myös viestinnän vastuullisuuteen? Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi siitä, millaisia vaikutuksia viestinnän toteutuksella on ja miten vaikutus sidosryhmiin on huomioitu.
Yksi hyvä vinkki oman osaamisen kasvattamiseen on Marketing Finlandin Vastuullinen markkinointi ja viestintä -sertifikaattiohjelma, jossa myös toinen meistä kirjoittajista on mukana kouluttajana.
Tähän mennessä tapahtunutta: viestijän työtä tekoäly ei ole lähiaikoina viemässä, mutta muutoksia työtehtäviin se tuo. Kukaan ei osaa vielä ennustaa tarkalleen millaisia.
Voit olla joko mukana määrittelemässä muutosta tai odottaa, että muut määrittelevät sen puolestasi. Vuonna 2024 tätä määrittelyä taatusti tehdään. Tässä on aihe, josta me kaikulaiset mielellään vaihdamme ajatuksia eli meitä saa haastaa! Jos et vielä lukenut opastamme tekoälyn kehottamisesta, kannattaa tutustua!
Hybridityö on tullut osaksi asiantuntijatyötä. Etätyöntekijän kokemus työpaikasta voi olla todella erilainen kuin lähityöntekijän kokemus. Iso johtamisen ja johtamisviestinnän kysymys onkin, millaista yrityskulttuuria haluamme viestinnän avulla ylläpitää ja miten hybridityö siihen vaikuttaa.
Hybridityössä jotkut tiimit tai tiiviistikin töitä yhdessä tekevät kollegat eivät välttämättä koskaan tapaa toisiaan kasvotusten. Joskus tiimissä on jäseniä eri paikkakunnilta tai maista, mutta joskus on kysymys valinnasta. Kaikille kasvokkaisen kohtaamisen puuttuminen ei ehkä ole ongelma, mutta mikä toimii yhdelle ei toimi toiselle. Tarvitaan ymmärrystä ja keskustelua, jotta viestinnän saa toimimaan hybridiorganisaatiossa.
Jos hybridiajan sisäistä viestintää on kehitetty pitkälti viestintäyksikön tai viestinnän tekijöiden näkemyksen pohjalta, 2024 olisi hyvä kääntää katse koko organisaatioon. Esimerkiksi koko porukan vuorovaikutusosaamiseen panostaminen on usein avain parempaan kulttuuriin ja jopa siihen, että töissä voidaan paremmin.
Lopuksi esitämme toiveen universumille ja varsinkin viestinnän ammattilaisille. Olemme viime vuodet päihdyttäneet itsemme (ja lapsemme) videovirroilla ja jatkuvilla kuvien ja ajatusten tykityksellä. Samalla moni somevaikuttaja on peittynyt negatiivisen kommenttiryöpytyksen alle.
Some ei taatusti ole katoamassa viestinnän tai monien muidenkaan ammattilaisten arjesta. Viestintäihmisinä meillä on vastuu tuottaa someen ja tietysti muuallekin muita kunnioittavaa sisältöä. Lisätkäämme maailmaan vain sellaista sisältöä, jolla on merkitystä niille, jotka haluamme tavoittaa.
Jos haluat kehittää ystävällisyydestä itsellesi viestinnällisen vahvuuden, voit esimerkiksi aloittaa kiinnittämällä huomiota viestiesi sävyyn tai tehdä arjessa pieniä, hyviä viestintätekoja: tuoda somekeskusteluun rakentavia näkökulmia tai muistaa puhua toisista ääneen hyvää aina, kun siihen on aihetta. Aitoutta taas löydät itsestäsi lisää, jos keskityt vaikkapa antamaan muille aitoa palautetta tai tuot omat näkemyksesi ja aikomuksesi avoimesti esiin – tietysti ripauksella sosiaalista älykkyyttä.
Kirjoittajat:
Katariina Ahonen ja Kasper Stenbäck jakavat viestintätoimisto Kaiussa toimitusjohtajan pestin. He uskovat jaettuun johtajuuteen sekä tiedonjakamisen kulttuuriin. Yhteensä heillä on yli 35 vuotta kokemusta viestinnästä ja markkinoinnista.