Merkitse jo nyt kalenteriisi 30. marraskuuta 2022. Miten niin mennyt päivämäärä? Eihän siinä ole mitään järkeä.
Kyseinen päivämäärä tulee jäämään historian kirjoihin eräänä merkittävimpänä teknologisen muutoksen päivänä. Viime vuoden marraskuun viimeisenä päivänä lanseerattu ChatGPT-tekoälytyökalu käynnisti niin nopean ja voimakkaan maailman muutoksen, ettei takaisinpäin ole paluuta.
Samanlaisessa tilanteessa olimme ennen 2010-luvun vaihteen molemmin puolin, kun elämäämme rynnisti sosiaalinen media. Ensin Facebook, sitten Twitter ja viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana myös kaikki ne muut alustat, joita päivittäin käytämme ja hyödynnämme.
Some aiheutti organisaatioissa tietynlaisen paniikin ja voimakkaan kahtiajakautumisen. Monet firmat kielsivät työntekijöiltään somen kokonaan, osa salli sosiaalisen median käytön ja loput eivät osanneet muodostaa mielipidettään.
Ne organisaatiot, jotka kielsivät somen tai vähintäänkin suhtautuivat uuteen mediaan nihkeästi, kärsivät edelleen. Sosiaalisen median valmennuksissa huomaa yhä tänäkin päivänä vanhojen somehaavojen avautumisen sekä keskustelut tyyliin ”kyllähän meillä oli tämä some pannassa pitkän aikaa.”
Tekoälyn aikakaudella samoja virheitä ei kannata tehdä. Ennustan, että tekoäly tulee muuttaamaan liiketoimintaa, sisällöntuotantoa, graafista suunnittelua, taidetta, tiedettä, demokratiaa ja tiedonvälitystä nopeammin kuin mikään muu innovaatio ihmiskunnan historiassa tähän mennessä.
Nyt on mahdollisuus hypätä kehityksen kelkkaan mukaan, mutta koska olemme Suomessa, keskustelemme ensin säännöistä ja periaatteista.
Tekoäly ja sen hyödyntäminen tarvitsee tietysti pelisäännöt, mutta jos kuitenkin uutta maailmaa lähtee kokeilemaan ohjekirja edellä, luovuus jää sivuosaan. Nyt tarvitaankin aidosti tekoälytekoja, joissa organisaatioissa kokeillaan, leikitään ja testataan uuden teknologian erilaisia mahdollisuuksia ilman turhia rajoitteita.
Somen alkuhämärissä menestyivät parhaiten ne organisaatiot, joiden johto ymmärsi ja näki sosiaalisen median merkityksen ja mahdollisuuden. Johdolta tämä vaatii myös luottoa organisaatioon eikä liian tiheää sääntöviidakkoa.
Me Kaiussa olemme rakennelleet omia ohjeita kahden periaatteen varaan: älä hölmöile äläkä syötä tekoälyyn luottamuksellisia tietoja. Näillä pääsee jo tässä vaiheessa aika pitkälle.
Hyvä ohjenuora saattaisi olla myös erään mediayhtiön yhden PowerPoint-kalvon mittainen sosiaalisen median ohjeistus vuodelta 2011. Kahden sanan mittainen ohjeistus kuului: ”Käyttäydy fiksusti.” Samaa periaatetta voisi soveltaa myös siihen, kun tehdään tuttavuutta tekoälyn kanssa.
Järjestetäänkö teille omat tekoälytreenit Kaiun tapaan? Pääsette kokeilemaan tekoälyn mahdollisuuksia viestinnässä ja sisällöntuotannossa – turvallisesti ja innostavasti taitavan valmentajan opastuksella. Lue tekoälytreeneistämme ja ota yhteyttä!
Kirjoittaja
Ville Kormilainen johtaa Kaiun valmennus, coaching ja palvelumuotoilu –liiketoimintaa. Villen erityisenä kiinnostuksen kohteena on sosiaalinen media sekä nuoret kuluttajat – ja marraskuusta 2022 lähtien myös tekoäly. Valmennusosaamista on kertynyt kymmenistä organisaatioista, joissa valmennusteemoina ovat somen lisäksi myös esimerkiksi mediaviestintä sekä asiantuntijan henkilöbrändi.