Monelle yritykselle sääntelymyrskyt tulevat eteen kuten muutkin myrskyt – yllättäen ja voimalla. EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) säätämät vaatimukset lentävät myös suomalaisten yritysten arkeen, joko omien raportointivelvollisuuksien tai asiakasvaatimusten kautta.
Kestävyysraportointidirektiivin voimaantulo vuonna 2024 on jo nyt laukaissut uuden aikakauden yritysten vuosiraportoinnissa. Se asettaa yrityksille selkeitä vaatimuksia, jotka liittyvät ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen.
Tuhannet yritykset Euroopassa tulevat ensimmäistä kertaa pakollisen kestävyysraportoinnin piiriin. Isompien yhtiöiden toimitusketjujen palaset sekä pienet- ja keskisuuret yritykset joutuvat myös väistämättä keräämään asiakkailleen kestävyystietoja, kuten päästölaskelmia.
Kaiulla vastuullisuusasiantuntijamme ovat lähestyneet asiaa käytännönläheisesti.
”Olemme syventyneet raportointistandardin saloihin ja auttaneet asiakkaitamme hahmottamaan, mikä on otettava työn alle heti ja mikä saa odottaa”, Kaiun johtava vastuullisuusviestinnän konsultti Tomi Rintanen kertoo.
Yksi keskeinen työkalu tässä on Gap-analyysi eli puuteanalyysi.
Kun asiakkaamme suunnittelee siirtymistä ESRS-standardin mukaiseen raportointiin tai vastaamaan vastuullisuusaiheiseen asiakasvaatimukseen, aloitamme suunnittelun suorittamalla perusteellisen Gap-analyysin. Tämä vaihe on olennainen, sillä se auttaa ymmärtämään, missä määrin yrityksen nykyinen raportointikäytäntö vastaa tulevia vaatimuksia.
”Ellei tiedä tämän hetken tilannetta tai tiedetään vain, että paljon mitään ei ole valmiina, paras tapa on selvittää nykytilanne ja verrata sitä ESRS-raportointistandardiin,” toteaa Rintanen.
”Standardi on reilut 250 sivua kapulakieltä, joten ihan kevein mielin harva lähtee tätä yksin tavaamaan ja laittamaan täytäntöön. Silloin on hyvä ottaa ulkopuolinen asiantuntija mukaan talkoisiin ja saada nopeasti tilannekuva, mitä tulee tehdä missäkin aikataulussa", hän jatkaa.
Ensimmäisessä vaiheessa paneudumme asiakasyrityksen nykyiseen raportointiprosessiin tai sen puuttuessa, yrityksen nykyisiin prosesseihin. Mitä tietoja kerätään ja miten ne dokumentoidaan? On tärkeää ymmärtää lähtötilanne selkeästi.
2. Identifioimme direktiivin vaatimuksetSeuraavaksi tarkastelemme CSRD:n vaatimuksia ja vertaamme niitä organisaation nykytilanteeseen. Tämä vaihe auttaa selvittämään, missä kohdin tarvitaan parannuksia tai täydennyksiä ja mitä uusia elementtejä ja prosesseja tulee perustaa.
3. Luomme toimintasuunnitelman
Kerätyn tiedon perusteella laadimme yhdessä asiakkaamme kanssa konkreettisen toimintasuunnitelman. Dokumentoimme ja priorisoimme havaitut erot standardin ja nykytilan välillä kehityssuunnitelmaan. Tavoitteena on varmistaa, että raportointi täyttää CSRD:n asettamat vaatimukset määräaikaan mennessä.
Kaiussa haluamme olla asiakkaidemme vastuullisuustyön kokonaisvaltainen asiantuntijakumppani.
Se tarkoittaa, että pelkkä raportointi ei riitä.
”Raportointi oli vastuullisuustyössä pitkään avainasemassa tai jopa ainoa käytännön tavoite. Nykyään vastuullisuutta onneksi pyritään kehittämään tulokset edellä”, mainitsee Rintanen. Kaiussa korostammekin yritysten vastuuta tuloksista juhlapuheiden sijaan.
Rintasen mukaan yritykset tarvitsevat nyt vastuullisuuteen räätälöityjä ratkaisuja. Ne eivät ainoastaan täytä vaatimuksia, vaan myös tukevat pitkän aikavälin strategisia tavoitteita.
“Kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa heille toimivat suunnitelmat ja niihin liittyvät prosessit kestävälle liiketoiminnalle. Valmennamme yritysten johtoa ja autamme kestävyyden periaatteiden juurruttamisessa organisaation kulttuuriin. Yhteistyömme lähtökohtana on vahva usko siihen, että vastuullinen liiketoiminta ei ole ainoastaan velvollisuus, vaan se avaa myös ovia uusille mahdollisuuksille ja kestävälle kasvulle”, Rintanen kertoo.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat keskustella lisää siitä, kuinka voimme auttaa juuri sinun organisaatiotasi kestävyysraportoinnin tai -prosessien haasteissa.
Tomi Rintanen
Johtava vastuullisuusasiantuntija
puh. 040 482 2478
tomi.rintanen@kaiku.fi