Johtaja, älä jää vaatimusten vangiksi – keskity viestintätaitojen kehittämisessä olennaiseen

Kyse ei ole ainoastaan siitä, että eri ihmisillä on erilaiset odotukset. Yhä pirstaleisemmassa työssä ja epävarmemmaksi koetussa maailmassa yhä useampi odottaa johtajan täyttävän sen, mitä ei itse pysty täyttämään. Yksi ja sama vastaaja saattaa edellyttää, että johtaja:

• Jakaa vastuuta, delegoi päätöksentekoa ja antaa ihmisille vapautta ja vastuuta – mutta kantaa vastuun päätösten seurauksista ja tekee kaikki ikävät päätökset,
• On strateginen ajattelija ja suunnannäyttäjä, joka keskittyy kokonaiskuvaan – mutta tuntee joka hetki jokaisen tiimiläisensä tekemisen, heidän vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja juuri sen hetken ongelmat,
• On empaattinen ja keskittyy kuunteluun enemmän kuin oman sanomansa välittämiseen – mutta on innostava ja selkeä esiintyjä, joka saa muut uskomaan visioonsa.

Lisäksi johtajan pitää ymmärtää paitsi ihmisen, myös älykkäiden koneiden toimintaa sekä koneiden ja ihmisten vuorovaikutusta.

Odotukset eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa, mutta yhden ihmisen on vaikea täyttää samaan aikaan niitä kaikkia. Tämä valitettavasti näkyy myös johtajuuden puutteena. Yhä useammin ne, jotka ymmärtävät, mitä johtajalta edellytetään, eivät suin surminkaan siihen rooliin halua.

Katse perusasioihin

Vaatimuslista saattaa lannistaa. Eihän tuohon kaikkeen kukaan ihminen pysty. Mutta jos katsoo tarkemmin, huomaa, että tietyt – tärkeimmät – asiat toistuvat lähes aina, kun ihmisiltä kysytään, millaista on hyvä johtajuus.

Uskalla käsitellä tunteita informaationa siinä missä numeroitakin. Ole kiinnostunut siitä, miltä minusta tuntuu ja mitä minulle kuuluu. Osoita myötätuntoa ja käyttäydy inhimillisesti. Luota minuun. Kun teet päätöksiä, kerro selvästi, mikä päätös on ja perustele se. Älä salaile. Kerro minulle, mihin mielestäsi olemme matkalla.

Ei niin, että itsekään edes näitä osaisin aina toteuttaa, mutta ainakin lista näyttää jo kohtuullisemmalta.

Mitä viestintätaitoja johtajan pitää kehittää?

Paradoksaalisesti inhimillisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa teknologian kehittyessä. Sille tulee myös enemmän tilaa, jos koneet ottavat hoitaakseen managerointiin liittyviä rutiinitehtäviä ja jopa rutiininomaista päätöksentekoa.

Johtamisviestinnässä korostuvat:

1. Kuuntelu ja myötätunto. Johtajiksi valikoituu usein karismaattisia ihmisiä, jotka pystyvät esittämään oman näkökulmansa vakuuttavasti, mutta kuuntelu ja myötätunto eivät välttämättä ole yhtä vahvoja ominaisuuksia. Onneksi niitäkin voi harjoitella. Johtajan pitää toki ymmärtää vaikkapa työkaveriksi tulevan tekoälyn toimintaa. Suurempi kysymys on kuitenkin se, miten ihmiset toimivat tekoälyn kanssa.
2. Suunnan näyttäminen. Johtajien on osattava kertoa tarinoita. Tarinoita siitä, missä olemme nyt ja miten olemme tähän tulleet. Tarinoita siitä, mihin olemme menossa ja mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa on – ja mitä tämä kaikki edellyttää itse kultakin.
3. Informaation avoimuus. Meillä Kaiussa toimiva käytäntö on ollut esimerkiksi kaikille avoimet johtoryhmän kokoukset. Ei niin, että niissä juuri kukaan kävisi, mutta tieto siitä, että kokoukset ovat avoimia on omiaan lisäämään luottamusta. Koetussa avoimuuden puutteessa ei läheskään aina ole kyse siitä, että asioita tarkoituksella salailtaisiin. Kyse on myös avoimuuden tunteesta. Ei riitä, että informaatio on saatavilla – sitä pitää myös markkinoida ja on kehitettävä symboleja, jotka muistuttavat avoimuudesta.

Listalta puuttuvat erilaiset viestinnän kanavat ja välineet. Totta kai johtajan pitää hallita niitä kanavia, joita ihmiset kommunikointiin käyttävät. Välineen hallitsemisesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos sitä ei osaa käyttää empatiaan, suunnan näyttämiseen ja avoimeen viestintään. Tekniikan opettelu on helpompaa kuin näiden kolmen asian.

Kirjoittaja

Kaiun toimitusjohtaja Pete Saarnivaara on lehmänhermoinen viestinnän neuvonantaja ja organisaattori, joka pääsee toden teolla vauhtiin kriisitilanteissa. Peten vahvuuksia ovat strateginen ajattelu, kriisiviestintä, johdon sparraus ja valmennus sekä yhteiskunnallinen viestintä. Vapaa-ajallaan Pete on epänormaalin kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä – aina silloin, kun ei ole kaunokirjallisuuden tai perheen parissa tai mailan varressa squash- tai sulkapallokentällä.