Ammatikseen esiintyvä on kuin urheilija, joka ei yllä parhaimpaansa ilman hyvää valmennusta. Harva johtaja tai poliitikko on syntyessään huippuesiintyjä. Sitä on harjoiteltava. Media- ja esiintymisvalmennus liittyy usein muuhun kuin esiintymisjännitykseen. Tavallisesti yritysjohtaja tai asiantuntija haluaa kiteyttää viestinsä niin, että se varmasti ymmärretään oikein.
Satoja media- ja esiintymisvalmennuksia toteuttaneena olen vakuuttunut, että jokaiselle ammatissaan esiintyvälle on hyötyä valmennuksista. Kaikkein kokeneimmatkin esiintyjät kaipaavat ulkopuolista säännöllistä apua hioakseen sanomansa selväksi, kuten urheilijat pyrkiessään parhaimpaansa. Tai jos urheilijan tulokset junnaavat paikallaan, tarvitaan valmentajaa. Jos kokeneen esiintyjän viestinnässä näkyy leipääntyminen, on esiintymisvalmentajan tehtävä haastaa, inspiroida ja osoittaa uusia kulmia esiintymiseen.
Media- ja esiintymisvalmennus tai sparraus, kuten lyhyitä valmennusistuntoja kutsutaan, on arkipäivää. Hyvät esiintymistaidot auttavat ihmisiä johtamaan organisaatioita, toteuttamaan yhteisiä tavoitteita ja edistämään omaa uraansa sekä luomaan vuorovaikutusta.
Yleinen harhaluulo on, että yksi valmennuskerta riittää. En ole kuullut, että kukaan olisi sanonut Usain Boltille tai Leo Messille, että teidän ei kannata harjoitella, kun olette niin hyviä.
”Olin kaksi vuotta sitten valmennuksessa, onko jotain uutta”, joku pohtii osallistumistaan mediavalmennukseen. Jokainen valmennuskerta on erilainen. Median pelisäännöt eivät parissa vuodessa välttämättä muutu ja ihminen pysyy omana persoonanaan, mutta teemat vaihtuvat. Koronakriisi on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa uuden tilanteen viestinnästä on selviytyä ilman valmentautumista.
Media- tai esiintymisvalmennukseen hakeutuminen ei kerro heikkoudesta, vaan vahvuudesta ymmärtää omia tarpeita ja halusta pyrkiä selkeään ja ymmärrettävään viestintään. Se on myös yleisön kunnioittamista. Harjoittelu auttaa oman organisaation johtamisessa, median kohtaamisessa ja poliittisessa viestinnässä.
Omissa valmennuksissani en keskity strategiseen juonitteluun tai salaliittojen rakenteluun, vaan tosiasioihin perustuvaan suoraviivaiseen ja selkeään viestintään, jolla asiakas saa esimerkiksi omassa organisaatiossaan muutoksen toteutettua hallitusti tai pystyy kertomaan yrityksensä tuotekehityksestä mediaa ja yleisöä kiinnostavalla tavalla. Ulkopuolinen haastaja saa asiakkaan nostamaan katseensa omista varpaista ylöspäin.
Kriisiviestinnässä valmennusten tavoitteena ei ole salailu tai virheiden peittely, vaan asioiden kertominen avoimesti ja totuudenmukaisesti. Vaativissa tilanteissa esiintymisjännitys voi nousta pintaan. Asiasisällön hallinta ja valmennuksen kautta tuleva kyky kertoa olennaiset kohdat kiteytetysti auttavat lieventämään jännitystä. Toistojen määrä on suorassa suhteessa jännityksen vähenemiseen. Olennaista on oppia tuntemaan oma jännityksensä, oppia purkamaan liiallista vireytymistä ja ennen kaikkea hyväksyä jännitys osana esiintymistä.
Valmentajana en koskaan pyri muuttamaan ihmisen persoonaa. Paras tulos saavutetaan mielestäni silloin, kun valmennettava ei ole papukaija, joka toistaa valmentajan sanomaa, vaan kykenee olemaan rento oma itsensä ja ilmaisemaan yhdessä pohditut viestit luontevasti omin sanoin. Puhetekniikan opettaja Kaarlo Marjanen muistutti aina, että ”ole oma itsesi, mutta parhaalla mahdollisella tavalla”.
Personaan sidotun ilmaisutavan muuttaminen on pitkä tie, jos se ylipäätään onnistuu. Kannattaa katsoa Margaret Thatcherin ja kuningas Yrjö VI:n elämästä kertovat elokuvat.
Jouko Marttila on valtiotieteen tohtori sekä Suomen kokeneimpia ja monitaitoisimpia viestinnän ammattilaisia. Hän oli BBC:n, Ylen uutisten ja A-studion jälkeen perustamassa Arvopaperi-lehteä sekä myöhemmin käynnistämässä Forbes Suomea. Vuodesta 2009 lähtien Jouko on valmentanut eri organisaatioiden esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin sekä toiminut johdon strategisena neuvonantajana. Joukon blogi löytyy osoitteesta taloudentulkki.com.