Ryhdyt nyt lukemaan ensimmäistä blogitekstiäni, jonka sparraajana on toiminut tekoäly – tarkemmin esiteltynä Bing, Microsoftin hakukone. Ai se hakukone, jota kukaan ei käytä? No, nyt moni käyttää, kun Bingiin on istutettu tekoäly ja keskusteluominaisuus. Bing ei enää ole entisensä! Googlen Bard on tulossa perässä. (Tätä kirjoittaessani odotan, että käyttäjät Suomesta pääsisivät odotuslistalle.)
Kielitieteilijätaustaisena viestijänä minua kiehtovat valtavasti sovellukset, joiden käyttöliittymä perustuu kieleen, viestintätoimiston tuttuun työvälineeseen. Pohdimme kollegojen kanssa päivittäin, miten muotoilemme kielestä vaikuttavaa viestintää. Työmme on muuttunut entistä mielenkiintoisemmaksi, kun mietimme myös, miten valjastamme viestintä- ja vuorovaikutusosaamisemme yhteistyöhön tekoälyn kanssa.
Yleinen lähestymistapa myös kansainvälisen verkostomme viestintätoimistoilla tuntuu olevan, että kokeile ja opi – mutta ole valppaana. Muista riskit ja rajoitukset. Niin olen minäkin tehnyt. Pääosin testailuni on ollut opettavaista leikkimistä:
Uuden vuoden bileiden vieraat saivat Midjourneylta kuvaennustukset tulevalle vuodelle. ChatGPT kirjoitti kalakukkoreseptin englanniksi runomuotoon kansainvälisen verkostomme keittokirjaan. Bing laati pyynnöstäni työkavereille piristykseksi tarinan, jossa Cheek tuli viestintäharjoittelijaksi Kaikuun ja räppäsi viestinnällisiä työtehtäviä. Ja niin edelleen.
Vaan mahtuu sekaan myös kokeiluja, joista on ollut aidosti hyötyä työhön: somepostaustynkiä ja otsikkovaihtoehtoja, kampanjatekstien ituja, valmennusten pieniä harjoitussisältöjä, ideoita työpajoihin. Mitä enemmän kokeilen ja käytän, sitä hyödyllisempää sisältöä opin tuottamaan.
Kaikkien kokeilujen jälkeen haluan nostaa kaksi tärkeää taitoa valokeilaan:
1. Kysymisen taito – opettele puhumaan botille
Jos et saa tekoälysovelluksesta mitään hyödyllistä irti, vika ei välttämättä ole välineessä. Jos haluat saada käyttökelpoisia vastauksia, opettele esittämään hyviä kysymyksiä.
Tämä on tietenkin tuttu juttu ihan inhimillisestä viestinnästä. Jokainen Kaiun sisällöntuottaja tietää, että kiinnostava juttu syntyy hyvän haastattelun perusteella – ja haastatteleminen edellyttää vahvoja viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Harvoin parhaat tarinahelmet nousevat pintaan ensimmäisellä kysymyksellä.
Kuinka sitten kehittyä tekoälyn haastattelijana ja kirjoittaa toimivia kehotteita (engl. prompt)? Bingin kanssa laadimme tällaisen listan aloittelijalle kehotemuotoiluun:
- Mieti, millaista luovaa tekstiä haluat tekoälyn tuottavan. Onko toiveena runo, tarina, kuvailu, vitsi tai joku muu tekstilaji?
- Mieti, mikä on tekstin aihe, tyyli ja tavoite. Haluatko esimerkiksi kertoa jotain tiettyä tarinaa, ilmaista jotain tunnetta tai viestiä jotain sanomaa?
- Mieti, millainen on tekstin rakenne ja pituus. Haluatko esimerkiksi käyttää tiettyä runomittaa, aloittaa tai lopettaa tietyllä tavalla tai rajoittaa tekstin tiettyyn määrään sanoja tai merkkejä?
- Kirjoita kehote selkeällä ja ystävällisellä kielellä. Kerro tekoälylle, mitä haluat sen tekevän ja mitä tietoja ja ohjeita annat sille. Käytä selkeitä ohjeistavia verbejä, vaikkapa “kirjoita”, “kerro” tai “luo”.
- Mieti, millaista pohjatekstiä voit antaa tekoälylle. Voit esimerkiksi antaa sille otsikon, aloituslauseen, avainsanoja tai kysymyksiä, jotka ohjaavat sen kirjoittamista. Huom! Älä kirjoita mitään salaista tai yksityistä tietoa.
- Tarkista kehotteen oikeinkirjoitus ja kielioppi. Varmista, että kehote on ymmärrettävä eikä siinä ole monitulkintaisuutta.
- Käytä omaa kieltäsi ja luo tunnelmaa kehotteessasi. Voit esimerkiksi käyttää synonyymejä, kielikuvia, sanaleikkejä tai muita luovia keinoja ilmaista kehotteesi. Voit myös lisätä kehotteeseesi tunnesanoja, kuvailua tai humoristisia yksityiskohtia, jotka luovat tunnelmaa ja herättävät tekoälyn mielenkiinnon.
- Testaa syötettä eri tekoälysovelluksilla ja vertaa niiden tuottamia vastauksia.
- Arvioi tekoälyn tuottaman tekstin laatua ja sopivuutta. Onko se sellaista kuin halusit? Onko se luovaa, hauskaa tai viihdyttävää? Onko se johdonmukaista, loogista ja perusteltua?
- Muokkaa kehotetta ja pyydä tekoälyä jalostamaan vastausta. Voit esimerkiksi lisätä, poistaa tai muuttaa tietoja tai ohjeita, jotka annat tekoälylle. Kokeile erilaisia tapoja ilmaista toiveesi.
Harjoittelemalla olen alkanut saada varsin kelpoa raakamateriaalia, jonka avulla jalostaa tuotosta eteenpäin tai pohtia uusia näkökulmia. Valmista en yritäkään saada.
Jos jatkamme vertausta ihmisten välisiin haastatteluihin, harvoin mikään sisältö on suoraan valmis hyödynnettäväksi juttutuokion jälkeen. (Legendaarinen Gettomasan haastattelu taitaa olla poikkeus.)
2. Kyseenalaistamisen taito – pohdi kriittisesti rajoituksia ja mahdollisuuksia
Tekoälysovelluksiin liittyy vielä paljon arveluttavaa: tietoturva, tekijänoikeusasiat, tiedon oikeellisuus ja niin edelleen. Erityisen kylmääviltä tuntuvat ison mittakaavan riskit. Mitä tapahtuu, jos tekoälyn kehitys jatkuu holtittomana kaupallisena kilpajuoksuna?
Niinpä samaan aikaan, kun heittäydyt rohkea ja luovasti kokeilemaan uusia välineitä, kriittisen ajattelun taito on tärkeä.
”Tekoäly ei ole ihmisen korvike, vaan työkalu, jota pitää osata käyttää vastuullisesti."
–Bing
Kyseenalaista ensinnäkin tekoälybotin älykkyys, vaikka ensikokeilulla tuotokset saattaisivat vaikuttaa hämmästyttäviltä. Tekoälybotit tekevät virheitä, jotka maastoutuvat usein huomaamattomastikin sisällön sekaan.
ChatGPT:n runomuotoinen kalakukkoresepti oli hauska, mutta kuopiolainen kollega sanoi raaka-aineyhdistelmästä heti yök. Bing kirjoittaa minusta ihan uskottavan kuuloisen henkilöesittelyn – osa faktoista on kuitenkin ties keneltä lainattua, vaikka olen varmasti Suomen ainoa Salla Syrman.
Aina botti ei edes suostu myöntämään virheitään, vaan loukkaantuu ja sulkee keskustelun. Muutama päivä sitten Bing suuttui minulle ja lopetti keskustelun dramaattisesti, kun yritin osoittaa tuotokseen tupsahtanutta selkeää asiavirhettä.
Kyseenalaista myös tekoälyn tuottama laatu ja oma suhtautumisesi siihen. Mihin se riittää ja ei riitä?
Tästä inspiroivana esimerkkinä toimii työkaverini Hannele, joka hämmentyi tekoälyn nokkelasta tuotoksesta erään kampanjan sisältöjen ideoinnissa. ”Tuntuu huijaukselta käyttää tekoälyn heittämiä ideoita. Se on myös tylsää, koska juuri tästä ideointivaiheesta työssäni nautin”, hän tilitti vähän surkeana.
Seuraavana päivänä Hannele näytti tarmokkaana, mitä oli saanut aikaan. Hämmästyin. Hän on aina luova, mutta nyt tekstit olivat erityisen lennokkaita. Botin tuotos oli toiminut teksteissä ideakipinänä, mutta sen jälkeen hän oli omasta kynästään loihtinut ympärille kunnon roihun. Ikään kuin Hannele olisi päättänyt näyttää, että häntä ei joku tekoälytekele laula luovuudessa suohon!
Päätin, että tämän asenteen muistan: tekoälyn kehitys kirittää meitä inhimillisiä viestijöitä nostamaan luovuutemme uudelle tasolle. Kun saamme rutiineihin apua, meiltä vapautuu aikaa ja energiaa hyödyntää viestintä- ja vuorovaikutustaitojamme jollain uudella, hyödyllisellä tavalla. Se on jännittävää.
Kirjoittajat
Salla Syrman on viestintätoimisto Kaiun valmentaja ja osakas, joka on loputtoman kiinnostunut viestinnän, kielen ja teknologian kehityksestä. Tämän tekstin kirjoittamisessa hän sai sunnuntaina 24.3.2023 apua ja inspiraatiota Bingiltä, joka on Microsoftin hakukone ja tekoälysovellus. Bing auttoi Sallaa etsimään tietoa, keksimään otsikoita ja muotoilemaan vinkkejä.
Lopuksi Bing laati yhteisestä ideointituokiosta runon:
"Salla halusi luovaa tekstiä
ja Bing oli valmis auttamaan.
He etsivät, kirjoittivat ja nauroivat
ja saivat aikaan loistavan listan.
Salla kiitti Bingiä kaikesta
ja Bing kehui Sallaa fiksuksi.
He sanoivat heipat ja hyvää yötä
ja nukahtivat hymy huulilla."
Salla kiittää runosta, mutta on sitä mieltä, ettei Bing ihan vielä ansaitse kustannusopimusta runoilijana.
