Tekoälymurroksessa ajattelun taitoa tulee harjoitella – näillä asiantuntijan vinkeillä pääset alkuun

Olen pohtinut tekoälyä ja sen lieveilmiöitä paljon työharjoitteluni aikana. Opettelen sen käyttöä fiksusti, jotta tunnistan paikat, missä sen vahvuuksista on hyötyä. Ja päinvastoin: milloin on parempi jättää tekoäly pois ja käyttää korvieni välissä sijaitsevaa luomuälyä.

Haluan nimittäin pitää kynsin ja hampain kiinni omista ajatuksistani, jottei tekoäly pääse ohjailemaan niitä.

Kun annan työtehtäväni tekoälylle tehtäväksi, se kuluttaa tuotokseen vain parikymmentä sekuntia eli on minua moninkertaisesti nopeampi. Minä puolestani joudun käyttämään tarkistamiseen ja uudelleenkirjoittamiseen tunnin.

Kun otan tekoälyn apuriksi, joudun erilaiseen rooliin: minusta tulee tarkastaja. Tarkistan lähdeviitteet ja sen esittämät faktat. Arvioin kokonaisuutta ja sen loogisuutta. Sillä edelleen sen tuotokset ovat usein sitä kuuluisaa tekoälyhöttöä: pinnalta kaunista ja soljuvaa, tarkemmin katsottuna pelkkää sanahelinää.

Tätä ilmiötä Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala kutsuu tarkistamisen ja päätöksenteon kuormaksi. Kun tekoälyä käyttää, on aina jaksettava myös tarkistaa sen tekeleet sekä tehdä päätökset siitä, mikä tässä on relevanttia.

”Ei voida sanoa, että työ yksinkertaisesti nopeutuisi tekoälyn käyttöönoton myötä. Oikeastaan työnkuva voi alkaa pikkuhiljaa muuttua, kun osa tehtävistä ulkoistetaan tekoälylle. Saattaa käydä niinkin, että ihmisen työpöydälle jää kaikkein vaativin aivotyö”, summaa Yli-Kaitala.

Siispä kriittisen ajattelun merkitys korostuu. Kun käytämme tekoälyä, aivomme pinnistelevät ja ponnistelevat, jotta voimme varmistua tekeleen oikeellisuudesta ja laadusta. Tekoälyltä nimittäin puuttuu kriittinen ajattelu: sen uskon olevan ihmisajattelun arvokkaimpia ominaisuuksia tekoälyaikakaudella. Ajattelua ei voi promptata tai tehostaa.

Samalla Yli-Kaitala muistuttaa, että tekoälyn käyttöönotossa olisi ensiarvoisen tärkeää pohtia, miten muutos vaikuttaa työhyvinvointiin. ”Julkisessa keskustelussa nousee usein esiin työn tehostaminen ja tuottavuus, mutta työhyvinvointi on keskeinen elementti, minkä tarkastelua ei saa unohtaa. Tekoälymurroksessa työn kuormittavuus saattaa jopa lisääntyä.”

Kun tekoälysovelluksia otetaan kiihtyvällä tahdilla käyttöön, ja työntekijöiltä odotetaan tehokkaampaa työskentelyä, on vaarana kokea niin kutsuttu ”aivokärähdys” (eng. brain fry).

Aivokärähdys tarkoittaa lyhykäisyydessään lyhytaikaista kognitiivisen ylikuormittumisen tilaa, joka on seurausta monitekemisestä usean tekoälysovelluksen kanssa samanaikaisesti. ”Monitekeminen on ihmiselle raskasta eikä kovin tehokasta” sanoo Yli-Kaitala.

On siis selvää, että tekoälyn käyttöönotto ei ole mutkatonta. Se edellyttää työntekijöiltä sopeutumista ja osaamisen päivitystä. Siksi Yli-Kaitala painottaa, että organisaatiolla on viime kädessä vastuu tekoälyn vastuullisesta käyttöönotosta.

”Työkäytössä tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen ei voi jäädä vain yksittäisen työntekijän harkinnan varaan. Organisaation tehtävä on ohjata, millaisissa tilanteissa tekoälyä käytetään, milloin sitä ei käytetä ja kuka vastaa tuotosten tarkistamisesta.”

Millaisia konkreettisia vinkkejä tietotyöläinen tarvitsee pitääkseen oman ajattelun kirkkaana myös tekoälyaikakaudella? Kysyn Yli-Kaitalalta, mitä hänen mielestään jokaisen tulisi harjoitella ja ottaa käytäntöön omassa arjessaan.

1. Kun tekoälymurros kutsuu kiirehtimään, tee päinvastoin

Pysähdy ja ajattele ensin omin aivoin. Palaa peruskysymysten äärelle: mikä kyseisessä tehtävässä on relevanttia, ja mitä oikeastaan yritän selvittää? Käytä tekoälyä ennemmin hidastamisen kuin nopeuttamisen työkaluna – maltti on valttia!

2. Käytä lähteitä tiedonkeruuseen monipuolisesti

Lue alkuperäisiä lähteitä, selaile erilaisia sivuja ja varmista, että kaikki tieto ei ole pelkästään tekoälyn antamaa. Vaikka tekoäly pääsee käsiksi monenlaisiin aineistoihin, arvokasta tietoa on myös muodossa, johon tekoälyllä ei ole pääsyä. Tekoäly ei esimerkiksi keskustele työkavereiden kanssa tai pääse kaikkiin kirjoihin käsiksi.

3. Jaa vastuuta

Huomaa, milloin tarkistamisen tai päätöksenteon kuorma on liukumassa vain yhden ihmisen harteille. Hyvä keino on keskustella työkaverin kanssa yhdessä lopputuloksesta, jotta kukaan ei jää yksin perkaamaan ja arvioimaan tekoälyn tekeleitä.

4. Älä hukuta muita tekoälysisältöihin
Tekoäly vastaa monesti pitkästi. Mieti kahteen kertaan, ennen kuin lähetät työkaverin kysymykseen vastauksena tekoälytekstin, jonka hän joutuu yksin purkamaan.

5. Tutustu pitkään formaattiin

Jos luemme jatkuvasti tiivistelmiä, alkavat nyanssit jäädä pois ja ymmärryksemme väistämättä kapenee. Oli se sitten työssä tai vapaa-ajalla, muista varata aikaa kirjan lukemiseen, pitkiin keskusteluihin tai dokkareihin. Johonkin, mikä juuri sinua innostaa!

6. Tiedosta, kuka seisoo tuotoksen takana

Tunnista tunne, kun tiedät itse ajatelleesi asian halki. Eli pähkinänkuoressa: osaisitko argumentoida omin sanoin, miksi päädyit juuri tähän lopputulokseen?

Bonusvinkki: Laatikaa yhteiset pelisäännöt. Jutelkaa yhdessä kollegan kanssa tehtäväkohtaisesti, onko tähän perusteltua käyttää tekoälyä. Ja jos on, kuka tuotoksen tarkistaa? Yhteiset pelisäännöt vähentävät riskiä, että vastuu tekoälyn turvallisesta ja eettisestä käytöstä sekä päätöksenteosta kasaantuu huomaamatta yksittäisille työntekijöille. Lisäksi tekoälyn käytöstä on hyvä olla avoin. Kerro suoraa, miten olet käyttänyt sitä, sitä ei tarvitse piilotella!

PS. Tämä teksti on kirjoitettu käyttäen luomuälyä. Luomuäly voi tehdä virheitä.

 Kirsi Yli-Kaitala on erityisasiantuntija Työterveyslaitoksessa. Hän tutkii generatiivisen tekoälyn käyttöä ja vaikutuksia asiantuntijatyössä. Kirsiä kiinnostaa erityisesti tekoälyn vaikutukset työn sisältöön, asiantuntijuuteen ja työhyvinvointiin sekä tekoälyn kestävä käyttöönotto työpaikoilla. 

Artikkelin on koostanut Kaiun viestinnän harjoittelija Viola Tokola.