Mikä on viestinnän tila suurissa ja keskisuurissa yrityksissä Suomessa pandemian jälkeen? Yrityspäättäjien viestintäbarometri -tutkimukseemme osallistui 120 johtajaa. Näistä johtajista suurin osa edustaa liikkeenjohtoa, on johtoryhmän jäseniä ja työskentelee yli 100 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä.
Tuloksissa erityisen ilahduttavaa oli se, että yli 70 prosenttia vastaajista näki viestinnän roolin strategisena omassa organisaatiossaan. Katoamassa ovat pölyttyneet käsitykset, että viestintä olisi tiedottamista tai ylhäältä-alas-tiedonjakoa.
Yrityksillä on kuitenkin vielä tekemistä, jotta viestinnän strateginen rooli näkyy arjessa: Vain 16 prosenttia vastaajista antaa organisaationsa viestinnälle kiitettävän arvosanan. Viestintäosaamisen kehittämiseen investoidaan hajanaisesti, ja myös johdon omissa viestintätaidoissa on kehittämistä. Viestinnän vaikuttavuuden mittaaminen koetaan edelleen hankalaksi.
Vastaajat pitävät viestintä- ja vuorovaikutusosaamista kuitenkin strategisesti tärkeänä. Seuraavat viisi osaamisaluetta korostuvat:
- Kuuntelu ja dialogi
- Vaikuttava viestintä
- Rohkea ja empaattinen vuorovaikutus
- Digitaalinen media
- Selkeä viestintä
Vahva viestintäosaaminen on myös avain tekoälyn hyödyntämiseen
Nyt on korkea aika siirtyä sanoista tekoihin viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Käynnissä on mielenkiintoinen kehityskulku, kun tekoälyn mahdollisuudet konkretisoituvat vauhdilla. Viestintäympäristö on mullistumassa tavalla, jota emme osaa vielä ehkä kuvitellakaan.
Millainen organisaatio saa nopeasti ja tuloksellisesti valjastettua tekoälyn hyötykäyttöön ihmisälyn rinnalla?
Uskomme, että sellainen, jossa on kokeiluihin rohkaiseva kulttuuri ja vahvaa inhimillistä viestintäosaamista. Tällaisessa ympäristössä osataan parhaimmillaan ohjata ja käyttää tekoälyä monipuolisesti, jolloin sen avulla luodaan uusia hyödyllisiä merkityksiä.
On mielenkiintoista peilata barometrimme johtajien vastauksia tekoälysovellusten vastauksiin, kun kysymme, mitkä inhimilliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä tekoälyn hyödyntämisessä. ChatGPT nimeää seuraavat taidot:
- Selkeä viestintä
- Kuunteleminen ja ymmärtäminen
- Kriittinen ajattelu
- Empatia ja tunnetaidot
- Joustavuus ja sopeutumiskyky
Kuulostaako tutulta? Puhumme viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen samoista tärkeistä perusasioista, joiden merkitykseen yritysjohto heräsi pandemian aikana entistä vahvemmin. Lista pari kappaletta ylempänä näyttää kovin samankaltaiselta kuin ChatGPT:n vinkit.
Vaikka kyseessä ovat perusasiat, nämä taidot ovat kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Se, että sinulla on toimivat korvat, ei tee sinusta vielä taitavaa kuuntelijaa. Se, että osaat muodostaa sanoja, lauseita ja virkkeitä, ei tee sinusta selkeää viestijää.
Moni johtaja toi haastatteluissamme esiin, että esimerkiksi johdon ja esihenkilöiden viestintätaidot ovat usein yksilöistä kiinni. Joku toinen on luonnostaan parempi kuuntelija, toinen kokee viestinnän hankalaksi. Silloin näiden kahden johtajan alaisten kokemukset voivat poiketa toisistaan paljonkin.
Uskomme Kaiulla, että viestintätaidot ovat taitoja, joita jokainen voi oppia ja kehittää. Uskomme myös, että jokaisen ammatikseen puhuvan, vuorovaikutuksessa olevan, tekstejä kirjoittavan ja sosiaalista mediaa käyttävän olisi syytä tasaisin väliajoin kehittää omia taitojaan.
Kehittäminen vaatii aikaa – siksi kannattaa tarttua ajoissa toimeen
Viestintäosaamisen kehittäminen vaatii aikaa: osaaminen koostuu asenteista, tiedoista ja taidoista. Tietoja voi päivittää nopeilla kurssituksilla, mutta taitojen kehittäminen ei onnistu ilman harjoittelua. Asenteiden muuttuminen se vasta hidasta onkin, eikä tapahdu muutamalla motivaatiopuheella. Kaikki nämä osa-alueet kannattaa huomioida, kun valmentaa ihmisten viestintä- ja vuorovaikutusosaamista.
Tarvitaan suunnitelmallisuutta, kärsivällisyyttä – ja tekoja. Jos vain tyydymme toteamaan, että "strategisesti tärkeää on tämä" ja satunnaisesti järjestetään puolen päivän koulutuksia, laajempaa loikkaa osaamisen kehittämisessä ei tapahdu.
Barometri paljastaa yhden mahdollisuuden, johon harva vielä on tarttunut: vain 11 prosenttia vastaajista kertoo, että heillä viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen tasoa tutkitaan säännöllisesti eri rooleissa. Sokkona on vaikeaa kehittää mitään. Siksi viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen nykytason selvittäminen olisikin hyvä ensimmäinen askel.
Yrityspäättäjien viestintäbarometriin: https://www.kaiku.fi/viestintabarometri.
