Ajatusjohtajuus
Tilanne, jossa henkilö tai organisaatio koetaan tietyn alan parhaaksi tai ainakin yhdeksi parhaista asiantuntijoista. Toimittajille tulee usein ensimmäiseksi mieleen alan ajatusjohtajan nimi, kun he pohtivat hyvää haastateltavaa juttuihinsa. Ajatusjohtaja pystyy myös määrittelemään, mistä aiheista kulloinkin olisi syytä julkisuudessa keskustella. Hyvät ajatusjohtajat osaavat tulkata alansa asioita selkeästi ja ymmärrettävästi, niin kirjallisesti kuin suullisestikin.
Ansaittu näkyvyys
Mediassa saatavaa näkyvyyttä, josta organisaatio tai henkilö ei ole maksanut mediatalolle (toisin kuin silloin, jos hän ostaa mainostilaa). Ansaittua näkyvyyttä voi saada esimerkiksi mielipidekirjoituksella, haastattelulla tai mediatiedotteella. Ansaittu näkyvyys koetaan usein maksettua näkyvyyttä arvokkaammaksi, sillä lukijat luottavat enemmän journalistiseen sisältöön kuin mainoksiin.
Hissipuhe
Lyhyt tiivistys siitä, mitä organisaatio tekee ja miksi se on olemassa. Nimensä veroisesti hissipuheen kuuluu olla niin ytimekäs, että ehtisit kertomaan sen sujuvasti hissimatkan aikana. Meille Kaikuun tullessasi saisit kuitenkin puhua aika nopeasti, sillä toimistomme sijaitsee Lönkalla kolmannessa kerroksessa. Moni reipas kaikulainen kohottaa kuntoaan käyttämällä portaita, joten harkitsemme hissipuheen uudelleennimeämistä porraspuheeksi.
Kiinnostavuusmuotoilu
Viestinnän suunnittelua kohderyhmälle kiinnostavaksi. Lähtee kohderyhmän ymmärtämisestä ja heidän kiinnostuksenkohteidensa selvittämisestä: millaisesta sisällöstä on vaikkapa informatiivista, hedonistista tai sosiaalista hyötyä kohderyhmälle? Kiinnostavuusmuotoilussa haastetaan perinteisen yritysviestinnän tapa julistaa itselle tärkeitä asioita ja katsotaan asiaa yleisön näkökulmasta: vain hyödyllinen kiinnostaa.
Kriisiviestintä
Viestintätoimenpiteet, joihin ryhdytään, kun organisaatio kohtaa kriisin. Kriisejä voi olla monenlaisia tulipaloista mainekriiseihin, mutta kaikelle kriisiviestinnälle on yhteistä se, että sen tulee olla nopeaa ja että siihen tulee olla valmistautunut. Kriisiviestintäsuunnitelman avulla kriisiin pystytään reagoimaan nopeasti tai jopa proaktiivisesti, kun roolit on jaettu ja toimia mietitty etukäteen.
Mediapitch
Juttuaiheen tai haastattelun tarjoamista medialle. Toimittajan työ on kiireistä – ammattimainen viestijä hioo näkökulman juuri kyseistä toimittajaa tai mediaa kiinnostavaksi. Viestintätoimistojen tehtävä on myös muistuttaa asiakkaita siitä, mikä mediaa kiinnostaa ja millaisia aiheita kannattaa median edustajille pitchata.
Osuma, mediaosuma
Maininta tietystä organisaatiosta tai henkilöstä mediassa. Esimerkiksi lehdistötiedote, mediatilaisuus tai haastattelu saattavat poikia osumia perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa. Osumia käytetään yhtenä onnistuneen mediaviestinnän mittarina. Osuma voi kuitenkin olla myös negatiivinen, jos organisaatio tai henkilö joutuu siinä kielteiseen valokeilaan.
PA / vaikuttajaviestintä
Ei viittaa viestintäkontekstissa rahattomuuteen, vaan on lyhenne sanoista Public Affairs. Suomeksi usein käytetty termi on vaikuttajaviestintä. Vaikuttajaviestinnällä pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaympäristöön sekä rakentamaan toimivat suhteet organisaation kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisin sidosryhmiin. Se on esimerkiksi vuoropuhelua päätöksentekijöiden suuntaan, jotta näkemykset ja tavoitteet tulevat huomioiduksi vaikkapa lainvalmistelussa. Eri asia kuin vaikuttajamarkkinointi, jonka määritelmän löydät alempaa tekstistämme.
PR
Lyhenne sanoista Public Relations. Suomeksi käännös voisi olla tiedotus- ja suhdetoiminta, joka kuulostaa armottoman vanhentuneelta. Kyse on toiminnasta, jonka avulla rakennetaan ja ylläpidetään suunnitelmallisesti suhteita organisaation sidosryhmiin. Sidosryhmiä voivat olla vaikkapa asiakkaat, kuluttajat tai media.
Tiedote
Tiedotteen tarkoitus on välittää lukijalleen jotakin uutta, hyödyllistä tietoa. Tiedote voi olla mediatiedote, tai se voi olla tarkoitettu vain sisäiselle yleisölle tai vaikkapa asiakkaille.
Mediatiedotteen laatiminen alkaa siitä, että viestijä miettii tarkasti tavoitteet: Onko tiedotetta syytä laatia? Ylittääkö asia uutiskynnyksen? Jos ylittää, niin millaisissa medioissa? Olisiko jokin muu viestintäkanava kenties tehokkaampi asian viestimisessä ja oikean yleisön tavoittamisessa?
Jos tiedote on paikallaan, kannattaa kirjoittaa hyvä sellainen: tiivistää ydinasia otsikkoon, nostaa pääasiat ingressiin ja malttaa olla selittelemästä asiaa liian laveasti leipätekstissäkään.
Vaikuttajamarkkinointi
Vaikuttajamarkkinointi on vaikuttajan kautta tehtyä mainontaa. Yritykset ja organisaatiot tavoittelevat vaikuttajamarkkinoinnilla esimerkiksi palveluidensa, tuotteidensa tunnettuuden kasvua tai myönteisen brändimielikuvan vahvistamista.
Vaikuttaja on henkilö, jonka henkilöbrändillä on sosiaalisessa mediassa seuraajia. Vaikuttajat ovat tutuimmin someammattilaisia tai julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Suosituin yhteistyön muoto on vaikuttajan omalle kanavalleen tuottamat sisällöt, mutta vaikuttaja voi tuottaa sisältöjä myös organisaation omille kanaville.
Kun vaikuttaja julkaisee kaupallisia sisältöjä, on organisaation ja vaikuttajan välisestä yhteistyöstä (eli kaupallisesta yhteistyöstä) kerrottava julkaisuissa selkeästi, jotta kuluttajat tietävät olevansa vaikuttamisen kohteena.
Vastuullisuusviestintä
Vastuullisuusviestinnän tavoite on kertoa avoimesti yrityksen tai organisaation tavoitteista ja edistysaskeleista. Vastuullisuusviestintään kuuluu vuoropuhelu sidosryhmien kanssa, ja kunkin yleisön tarpeita huomioiva viestintätapa. Hyvä vastuullisuusviestintä on innostavaa ja oivaltavaa. Se ei sorru viherpesuun, vaan nojautuu tutkittuun tietoon ja faktoihin.
Viestinnän palvelumuotoilu
Palvelumuotoilu on innovatiivista ja kokonaisvaltaista suunnittelua, jonka avulla luodaan helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä palveluita ja tuotteita. Palvelumuotoilun menetelmistä on paljon hyötyä myös viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Palvelumuotoilun metodit auttavat erityisesti ymmärtämään kohderyhmän käyttäytymistä ja ajattelumalleja sekä kehittämään viestintää niiden pohjalta – viestintää, jota on vaivatonta vastaanottaa ja ymmärtää.
Viestintästrategia
Organisaation varsinaiseen strategiaan nojaava strategia, jossa määritellään muun muassa viestinnän painopisteet, tavoitteet, keinot ja kohderyhmät. Sen lisäksi, että viestintästrategia määrittelee, mitä halutaan tehdä, se auttaa rajaamaan pois myös ne asiat, joita ei haluta tehdä (hyödyllinen selkänoja organisaation sisäisissä keskusteluissa siis!).
Viestintäsuunnitelma
Viestintäsuunnitelma vie viestintästrategian konkretiaan. Siinä määritellään tarkemmin kaikki toimenpiteet, joita strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumiseksi tehdään – esimerkiksi somekampanja: tavoite xx, kohderyhmä yy ja aikaväli zz. Viestintäsuunnitelmassa on toimenpiteiden lisäksi usein mukana esimerkiksi työnjako, ydinviestit, ajankäyttö, mittarit ja budjetti. Viestintäsuunnitelma on yleensä tehty lyhyemmälle aikavälille kuin strategia ja sitä päivitetään jatkuvasti.
Viestintätoimisto
Osaavien ja luovien viestinnän ammattilaisten muodostama yritys, joka auttaa asiakkaitaan onnistumaan viestinnässään – eli tekemään viestinnästä menestyksen strategisen työkalun. Viestintätoimistoja on monenlaisia, erilaisilla painotuksilla. Tyypillisesti viestintätoimistojen työ liittyy vaikkapa mediasuhteisiin, markkinointiviestintään, kriisiviestintään, yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteisiin ja strategiaviestintään.
Kaiku on viestintätoimisto, joka vastaa, kun haluat saada sanomasi erottumaan – Suomessa tai kansainvälisesti. Meillä on laaja palveluvalikoima brändiviestinnästä talous- ja sijoittajaviestintään. Erityisosaamista meillä on etenkin valmennuksessa ja coachingissa, vaikuttamisessa ja vastuullisuudessa sekä hyvinvointi-, terveys- ja ruokaviestinnässä.
Ydinviestit, avainviestit, pääviestit
Jos saisitte organisaatiossanne valita mitkä yksi tai kaksi asiaa vastaanottajalle jää mieleen uudesta hankkeestanne tai tuotteestanne, mitkä ne olisivat? Onneksi olkoon, olette löytäneet ydinviestinne!
Viestinnän onnistumiseksi on hyvä määritellä tärkeimmät asiat, joiden ympärille tehtävä viestintä rakentuu ja joiden läpimeno on viestinnän ensisijainen tavoite.
Äänitiedote
Kaupallisille radioille jaeltava valmiiksi editoitu 3–5 minuutin radiojuttu mielenkiintoisesta aiheesta. Äänimateriaali ja sitä varten laadittu juontoteksti ovat radioiden vapaasti käytettävissä maksutta.
Iskikö termiähky?
Termit ovat tärkeitä, mutta niiden sujuva suoltaminen ei vielä ole vaikuttavan viestinnän mitta. Myös me kaikulaiset opimme jatkuvasti uutta sanastoa asiakkaidemme mielenkiintoisista toimialoista. Siksi me mieluummin kuuntelemme tarpeitasi kuin briljeeraamme jargonilla. Meiltä voit pyytää apua omin sanoin, vaikka viestintätoimiston kieli kuulostaisi sinusta munkkilatinalta.