Katso ympärillesi vaikkapa joukkoliikenteessä: monetko kuulokkeet näet? Spotifyn tilastojen mukaan podcastien kuuntelumäärät ovat lähes tuplaantuneet Suomessa viimeisen vuoden aikana.* RadioMedian tuoreesta Näin suomalainen kuuntelee -tutkimuksesta ilmenee, että kuuntelemme podcasteja erityisesti kotona kotitöiden lomassa, autoa ajaessamme ja liikkuessamme.* 🎧
Äänimedian murroksesta ja podcastien valtavasta kasvusta kertoo myös esimerkiksi se, ettei Yleisradio enää ohjaa ihmisiä Yle Areenan etusivulla radion, vaan podcastien pariin.
”Podcast on uusi radio – sillä erotuksella, että voimme kuunnella mitä haluamme, milloin haluamme ja syventyä yhteen aiheeseen kerrallaan”, sanoo Kaiun podcast-palveluista vastaava strateginen valmennuskonsultti Kirsi Valta-Makkonen.
Yrityspodcast: mitä spesifimpi, sitä parempi
Siinä missä vaikuttajat ja kuuntelijat ovat ottaneet podcastit jo haltuun, yritykset ovat vielä suurimmaksi osaksi lähtökuopissa etenkin Suomessa.
”Maailmalla on nähty jo monia menestyksekkäitä yrityspodcasteja. Esimerkiksi Ruotsissa osakesijoittamiseen liittyvä Börspodden, jolla on tuotettuna jo liki 500 jaksoa ja yleisöä kuukausittain noin neljännesmiljoona. New York Timesin päivittäin ilmestyvä The Daily taustoittaa uutisaiheita ja on yksi maailman kuunnelluimmista podcasteista”, sanoo Kaiun studioyhteistyökumppani Podcastoryn toimitusjohtaja Jyrki Pasanen.
Kirsi Valta-Makkonen kertoo, että Suomessa kynnys kokeilla podcastia osana strategista viestintää on vielä korkea. Miksi?
”Tuotanto voi näyttäytyä vaivalloisena. Todellisuudessa se vaatii vain päätöksen, ja taitavat yhteistyökumppanit auttavat loput”, Valta-Makkonen sanoo.
Podcastin suurimpana hyötynä hän pitää sitä, että yhteen aiheeseen voidaan pureutua syvällisesti – samaa ei saavuteta tiedotteella, blogeilla tai twiiteillä. Äänituote myös kestää aikaa paremmin kuin video kuvamaailmoineen. Millaisen yrityksen sitten kannattaa lähteä podcastien maailmaan?
”Minkä tahansa yrityksen, jolla on asiantuntemusta, josta sen kohderyhmä hyötyy. Kilpailu toki kovenee koko ajan. Mitä kapeampi aihe, sitä varmemmin se löytää oman paikkansa ja kuulijansa. Tänä vuonna energia-asiat, vaikuttaminen ja esimerkiksi edunvalvonta ovat nousseet aiheina ilmaston ja vastuullisuuden rinnalle”, Pasanen sanoo.
Entä millaista näkyvyyttä podcasteilla voi saavuttaa? Valta-Makkosen ja Pasasen mukaan mittarit riippuvat aiheesta ja siitä, ketä tavoitellaan. Yleisö voi olla vaikkapa potentiaaliset asiakkaat, jonkin aihealueen päättäjät tai kuluttajat. Isommissa yrityksissä tehdään myös jo jonkin verran sisäisiä podcasteja työntekijöille.
”Esimerkiksi B2B-podcasteissa on tärkeää tavoittaa kumppaneista ja hankinnoista päättävät ihmiset ja tarjota laadukasta sisältöä päätösten tueksi. Lääkealan yritys puolestaan saattaa tavoitella spesifisti vain neurologeja, jolloin 50 neurologia Suomessa on jo valtava määrä”, Valta-Makkonen sanoo.
Helppo hyppy podcast-junaan: ammattilaiset apunasi
Ok – hyötypuoli on selvä, mutta miten hihat kääritään ja mistä aloitetaan? Ensin soitetaan viestintätoimistoon. Yhdessä kokeneiden ammattilaisten kanssa tehty podcast kuulostaa hyvältä, pitää kuulijan otteessaan ja on tuotantoprosessiltaan vaivaton ja tehokas.
Kaiulla asiakkaalle tarjotaan tarvittaessa kaikki aina yhteisestä konseptoinnista projektinhallintaan sekä juontajan ja asiantuntijoiden kartoittamiseen. Itse äänitykset ja editointi hoituvat Podcastoryn kokeneella ja ammattitaitoisella otteella Iso Roobertinkadun podcast-studioilla.
”Määrittelemme yhdessä asiakkaan kanssa kohderyhmän, konseptin ja jaksojen teemat. Loppu meneekin sitten omalla painollaan. Käsikirjoitamme mahdollisimman vähän, jotta keskustelu on aitoa”, Valta-Makkonen sanoo.
Jos podcasteihin lähtee, pelkän varpaan kastaminen ei kannata. Hyppy on hyvä olla ainakin 10–20 jakson mittainen.
”Alle viiden jakson sarja jää helposti kananlennoksi – juuri, kun kuulijat löytävät podin, sisällöt loppuvat. Yksi vaihtoehto on tehdä pidempi sarja lyhyitä, alle kymmenen minuutin tietoiskuja, joita saadaan tuotettua useita yhden tuotantopäivän aikana. Jokaisessa ei tarvitse olla eri asiantuntijaa”, Valta-Makkonen sanoo.
Jyrki Pasanen on samoilla linjoilla.
”Parin kolmen jakson kokeilu palvelee lähinnä omaa oppimista. Podcasteissa toimii sama periaate kuin sijoittamisessa: jaksot kasvavat korkoa korolle. Ihmiset löytävät podcastin hiljalleen, ja kaikki vanhatkin jaksot saavat kuuntelua samalla kun uudet. Aika tekee tehtävänsä”, hän kertoo.
Älä jätä podia pöytälaatikkoon
Hurraa, podcast on valmis! Ladataan jaksot vain Spotifyyn ja muihin palveluihin ja odotellaan, että maili laulaa kiitosta ja kontakteja? Ei aivan.
”Pahin virhe, mitä voi tehdä, on jättää markkinoimatta podcastiaan. Projektin alussa tulee varata kunnollinen markkinointibudjetti. Autamme laatimaan markkinointisuunnitelman, jolla podcast tavoittaa kuulijansa”, Valta-Makkonen sanoo.
Valta-Makkonen suosittelee, että markkinointibudjetti on noin puolet podcastin tuotantohinnasta. Äänitysten yhteydessä keskustelusta voidaan pienellä lisäkustannuksella ottaa myös ammattimaista mainoskuvaa ja -videota, jonka avulla podcastia on helppo markkinoida esimerkiksi somessa.
”Markkinoinnin lisäksi on tärkeää julkaista podcast organisaation omien alustojen ja Spotifyn lisäksi muillakin soveltuvilla alustoilla. Tämä ei tuo lisäkustannuksia, mutta auttaa kuulijoita löytämään podcastin siinä kanavassa, jossa he ovat tottuneet niitä kuuntelemaan”, Pasanen sanoo.
Kiinnostuitko podcastin mahdollisuuksista?
Soita tai laita viestiä Kirsille!
Kirsi Valta-Makkonen
Strateginen valmennuskonsultti
puh. 050 589 7381
kirsi.valta-makkonen@kaiku.fi
Haastattelija: Hannele Hautaniemi
Audioartikkelin lukija: Matleena Junttanen
Lähteet:
* Spotify HS Visio -artikkelissa 27.8.2022: Podcast-kuuntelu kasvanut Suomessa 87 %
aikavälillä 8/2021–8/2022.
** RadioMedia 2022, Näin suomalainen kuuntelee – Audion käyttö ja kulutus -tutkimus, https://radiomedia.fi/tutkimukset/nain-suomalainen-kuuntelee-tutkimus/
Kaiku
Vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Viestintätoimisto Kaiku vastaa, kun huudat apua infotulvasta erottautumiseen, Suomessa tai kansainvälisesti. Kohderyhmien kuuntelu on kaikulaisessa filosofiassa merkityksellisen viestinnän ydin. Kaiussa työskentelee 50 viestinnän ja vuorovaikutuksen ammattilaista. Haluamme olla ihmisiksi – ja kannustamme asiakkaitamme samaan. Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 6 miljoonaa euroa.
www.kaiku.fi
