Pandemia ei ole ainoa arkeemme vaikuttava asia. Monet yhteiskunnalliset kehityskulut vaikuttavat elämäämme ja toimintaympäristöömme tällä hetkellä.
1. Ilmastonmuutos toi mukanaan kriisipuheen, ja hyvä niin.
Meiltä vaaditaan ratkaisuja ilmaston, yhteisen ympäristöömme ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Toisaalta ristiriidat eivät laantune.
Siksi on hyvä ottaa huomioon:
- Organisaatioiden, politikkojen ja viranomaisten ympäristöön liittyviä päätöksiä haastetaan yhä enenevässä määrin. Tämä vaikuttaa toimintaympäristön ennakointiin.
- Liiketoiminnan vastuullisuus vs. niin sanottu viherpesu. Sidosryhmät odottavat sanojen lisäksi konkreettisia tekoja ja näyttöjä. Yrityksiltä odotetaan teoillaan aktivismia ja muutoksen ajamista.
2. Hierarkioita, perinteistä valtaa ja jopa demokratiaa haastetaan.
Digitaalisuus synnyttää uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia, mutta myös vahvan johtajan kaipuuta on havaittavissa. Identiteettireagointi ja polarisoituminen vaikeuttavat ennakointia.
Tämä nostattaa kolme teemaa:
- Näkemyksellinen ajatusjohtajuus. Organisaatioiden ja niiden edustajien on mahdollista profiloitua alansa ajatusjohtajina. Se vaatii näkemyksellisyyttä ja rohkeutta ottaa kantaa.
- Ihmiset odottavat voivansa tulla kuulluiksi varsinkin heitä itseään koskevissa päätöksissä. Organisaatioiden tulee pystyä osallistamaan sille tärkeitä sidosryhmiä entistä paremmin.
- Päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Erilaiset päätökset tulee voida perustella avoimesti. Läpinäkyvyyttä lisää myös edellä mainittu osallistaminen.
3. Talouden paradigmaa horjutetaan.
Kasvu painottuu kehittyviin talouksiin, ja toisaalta sitä kyseenalaistetaan. Tekoäly kiihdyttää työelämän murrosta.
Tämä tuo eteemme ajateltavaa:
- Hyvän elämän tavoittelu. Onnellisen elämän ainekset muodostuvat nyt ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin pohjalta.
- Monille talous on politiikan ykkösprioriteetti, jolla perustellaan kaikkia päätöksiä. Toisaalta talouden roolia myös kyseenalaistetaan yhä vahvemmin.
4. Väestö monimuotoistuu ja sukupolvikokemukset eriytyvät.
Elinikä pitenee, syntyvyys pysyy alhaisena, maahanmuutto kasvaa. Vaikkapa suomalaisia ei voi niputtaa yhteen ryhmään.
Huomioon otettavia teemoja:
- Pirstaloituvat kohderyhmät. Viestit tulee muotoilla yhä yksilöllisemmin ja kunkin sidosryhmän tarpeeseen sopivaksi.
- Keskustelu polarisoituu ja näkemykset kärjistyvät. Toisaalta organisaatioita ja muita julkisia toimijoita vaaditaan entistä enemmän tuomaan julki arvonsa ja myös sitoutuvan niihin käytännössä.
- Jälleenrakentamisen reiluus: korona on vaikuttanut kaikkiin, mutta eri tavoin, eivätkä vaikutukset suinkaan ole olleet tasapuolisia. Uutta normaalia ei pidä luoda yhteen näkemykseen perustuen, vaan kokonaisuutta ajatellen.
5. Teknologia ja digialustat luovat ratkaisuja, mutta vaativat uutta osaamista.
Tämä vaatimus kohdistuu kaikkiin, myös valtioihin.
24/7-yhteiskunnassa työ ja kulutustottumukset muuttuvat. Algoritmien valta herättää kysymyksiä vastuusta ja tiedon vinoumista.
Huomioon otettavia näkökulmia:
- Onko kaikilla saamat mahdollisuudet käyttää niitä teknologioita, joita tiedonsaanti ja aktiivinen kansalaisuus edellyttävät?
- Algoritmit viestinnän tehostajina. Kohdentaminen ja kirjoittaminen helpottuvat, mutta luovat ideat ovat yhä ihmisen käsialaa. Toisaalta algoritmit saattavat kaventaa mahdollisuuksia tiedonsaantiin.
- Lainsäädännön on vaikea pysyä alati muuttuvien kyberuhkien perässä.
Kaiku
Kaiku on ketterä, täysin kotimainen viestintätoimisto, jolla on poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima. Kaiku työllistää noin 50 viestinnän ammattilaista, ja sen liikevaihto nousi vuonna 2021 kuuteen miljoonaan euroon.