Kun puhutaan taitavasta viestinnästä, arvoa annetaan useimmiten sille, miten hyvin asioita ilmaisee. Kuinka hyvin kirjoitat, esiinnyt, tarinoit ja kiteytät? Jos kuitenkin minun vuorovaikutuksen asiantuntijana pitäisi nostaa yksi viestintätaito ylitse muiden, valitsisin kuuntelemisen.
Kuunteleminen on sosiaalista liimaa meidän ihmisten välillä. Kuuntelemisen avulla voimme kehittyä ja muuttua. Kuunteleminen on keskeistä osaamista monissa ammateissa, johtamisessa, työyhteisöissä, yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä, arjen ihmissuhteissa – siis kaikessa.
Kuitenkin tuntuu, että kuuntelemista ajatellaan kuin hengittämisenä. Se on itsestään tapahtuvaa ja passiivista, ja kaikkihan sen osaavat. Merkitys huomataan vasta, kun tulee ongelmia.
Kuunteleminen on todennäköisesti olennainen osa myös sinun työtäsi. Onneksi siinä voi kehittyä.
Kuuntelemisen neljä tasoa
Mielestäni yksi parhaimmista kuuntelemisen kuvauksista on Otto Scharmerin U-teorian neljä kuuntelemisen tasoa. Malli on yksinkertainen ja tavoittaa hienosti arjen kokemukset. Se auttaa meitä tunnistamaan, mihin kiinnitämme huomion kuunnellessamme.
Kun etenemme tasoilla, kuuntelemisen avoimuus lisääntyy samalla, kun huomiomme kohde muuttuu.
1. Lataava kuunteleminen ”Joo, tiedän tämän jo.”
Ensimmäisellä tasolla kuunteleminen rajoittuu vahvistamaan sen, minkä jo tiedän. Huomioni ei ole siinä, mitä toinen sanoo, vaan siinä, mitä minä ajattelen. Tyypillistä on, että keskityn toisen puhuessa siihen, mitä aion itse seuraavaksi sanoa. Keskustelu on pintapuolista jutustelua.
2. Tosiasioiden kuunteleminen ”Vau, enpä olekaan tullut ajatelleeksi."
Tällä tasolla huomioni on oman itseni sijaan toisessa henkilössä – mutta vain rajatusti. Avaudun asiasisällöille eli sille, mitä sanotaan. Kuuntelen huomatakseni eroja, ja tämän seurauksena voin oppia uutta. Kun kuuntelemme tällä tasolla, voimme saada rakennettua erinomaisen väittelyn, jossa paras argumentti voittaa.
3. Empaattinen kuunteleminen ”Tiedän, miltä sinusta tuntuu.”
Kolmannelle tasolle siirryttäessä kuuntelemisen paikka vaihtuu minusta toiseen ihmiseen. Kuuntelen nyt kokonaisvaltaisemmin toista: miltä hänestä tuntuu ja miten hän on mahdollisesti päätynyt ajatuksiinsa? Näen tilanteen toisen ihmisen silmin. Tällä tasolla voimme rakentaa yhteyden toisiimme. Voimme käydä dialogia.
4. Uutta luova kuunteleminen ”Nyt syntyy jotain uutta, jotain tuntematonta.”
Tällä tasolla siirryn kuuntelemaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nyt en keskity enää toiseen ihmiseen sellaisena kuin hän on nyt. Keskityn hänen, minun ja meidän mahdollisuuksiimme, joita voi syntyä. Olen itse kokenut tämän tason niin coaching-keskusteluissa, hyvin fasilitoiduissa työpajoissa kuin aivan yllättäen tavallisessa työpalaverissa – kun jotain odottamatonta kehkeytyy kuuntelemisen ja yhteyden kautta. Tältä voi tuntua myös erinomaisen kehityskeskustelun jälkeen, kun esihenkilö ei näekään minussa vain sitä, mikä olen nyt, vaan myös sen, joksi voin tulla. Näistä keskusteluista olen lähtenyt aina enemmän tai vähemmän eri ihmisenä.
On hyvä huomata, että kuuntelemisen tasoja ei pidä ajatella arvoasteikkona siinä mielessä, että taso kaksi on aina parempi kuin taso yksi. Olosuhteet ja tavoitteet vaikuttavat siihen, millainen kuunteleminen on milloinkin tavoiteltavaa. Tärkeää on kykymme havainnoida ja mukauttaa kuuntelemisemme laatua.
Miten voimme parantaa kuuntelemisen taitojamme?
Neljä kuuntelemisen tasoa on erinomainen kehys, jonka avulla voit tietoisesti tarkastella omaa kuuntelemistasi. Koska kuunteleminen on pitkälti yksilön sisäistä toimintaa, on sen harjoittamiseksi tärkeä katsoa sisäänpäin: tutkia omia ajatuksia, motiiveja ja toimintaa.
Itse olen ottanut silloin tällöin muutaman päivän jaksoja, jolloin olen päivän tai työpäivän päätteeksi pysähtynyt reflektoimaan, millä tasoilla olen päivän aikana kuunnellut. Tätä pohdintaa voi syventää esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Miten eri tasojen kuunteleminen palveli eri tilanteiden tavoitteita?
- Miten kuunteleminen eri tasoilla vaikutti tilanteiden kulkuun?
- Missä tilanteissa siirryin kuuntelemisen yhdeltä tasolta toiselle? Mitä siinä tilanteessa tapahtui? Mitä koin ja tunsin?
Kysymysten ja reflektoinnin avulla voit lisätä tietoisuutta omasta kuuntelemisestasi ja oppia kuuntelemaan tarkoituksellisemmin. Keskittymään tosiasioihin ennakkoluulottomammin. Ymmärtämään paremmin toisia. Olemaan läsnä ja avoimena tulevaisuuden mahdollisuuksille.
Hyvä kuuntelija suhtautuu vuorovaikutustilanteisiin uteliaasti. Juuri tämä keskustelu voi olla se, joka muuttaa minua tai meitä.
Kirjoittaja
Pauliina Perttuli on Kaiun kumppani vuorovaikutuksen kehittämisessä ja valmentamisessa. Pauliinan intohimona on rakentaa arvostavaa ja uutta luovaa yhteistyötä. Taitava kuunteleminen ja kunnioittava kohtaaminen ruokkivat yhteistä ajattelua.
Lähde: Otto Scharmer (2009): Theory U. Leading from the Future as It Emerges.
Lue valmennuspalveluistamme lisää!
