Kuunteletko vaikuttamisen vai vuorovaikuttamisen tähden?

Kuuntelutaidon merkityksestä puhutaan paljon. Olen samaa mieltä sen tärkeydestä, mutta jokin kuuntelemisessa jää kiusaamaan minua. Se kuulostaa niin itsestäänselvyydeltä! Ollapa hyvä kuuntelija – helppo siitä on puhua, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Miten kuuntelua voi tietoisesti kehittää?

Nämä kysymykset mielessäni soitan oikeussaliviestinnän dosentti, puheviestinnän yliopistolehtori Tuula-Riitta Välikoskelle, joka on suomalaisen kuuntelututkimuksen pioneeri. Heti keskustelumme alkuun käy ilmi, että kuuntelemisen taitoa ei kannata typistää korvan taakse laitettavaksi temppulistaksi. Kuunteleminen on inhimillisen viestinnän kulmakiviä. Kiireen, väärinymmärrysten ja vaihtoehtoisten totuuksien täyttämässä maailmassa sitä kannattaa pohtia kunnolla.

Välikoski kehottaa huomioimaan neljä asiaa:

1. Kuuntelemisen merkityksen oivaltaminen on tärkeä lähtökohta

Kuuntelemista on monenlaista, ja se on kaikille erilaista. Toiselle kuuntelu voi merkitä sitä, että tietää oman ehdotuksensa menevän eteenpäin. Toiselle taas kuuntelu voi olla sitä, että esimiehellä on aikaa jutella. Kuuntelua ei siis kannatakaan määritellä liian tiukasti, vaan pikemminkin olla kiinnostunut siitä, mitä kaikkea se voi olla.

2. On eri asia kuunnella siksi, että haluaa vaikuttaa toiseen kuin siksi, että välittää vuorovaikutuksesta

Kuuntelenko keskustelukumppania yksipuolisin tavoittein – saadakseni vain oman sanomani läpi? Vai kuuntelenko häntä siksi, että haluan ymmärtää häntä ja lujittaa luottamusta? Myös omaa kykyään sietää erilaisuutta kannattaa pohtia. Kun rakennamme vuorovaikutusta, meidän on myös siedettävä erilaisia tapoja viestiä ja osoittaa kuuntelemista.

3. Kuuntelun tavoite kannattaa miettiä viestintätilanteen mukaan – miksi kuuntelu on juuri tässä tilanteessa tärkeää?

Bisnesneuvotteluun tarvitaan erilaista kuuntelua ja kuuntelun osoittamista kuin tilanteisiin, joissa työkaveri kertoo huoliaan ja kaipaa empatiaa.

4. Havainnoi vuorovaikutustilanteita

Mitä tapahtuu ja miten ihmiset reagoivat erilaisiin asioihin? Erityisesti pidemmissä suhteissa on mielenkiintoista tutkia, miten toinen suhtautuu tapoihisi osoittaa kuuntelua. Omista kuuntelutaidoistaan kannattaa olla kiinnostunut.

Vaikka työelämän vuorovaikutus siirtyykin entistä enemmän digiympäristöihin, peruslähtökohta pysyy Tuula-Riitta Välikosken mukaan samana: Meillä kaikilla on tarve tulla huomioiduksi, oli viestintäkanava mikä tahansa. Kuuntelemalla lujitamme luottamusta – silloin kuin motiivinamme on hyvän vuorovaikutussuhteen rakentaminen, ei oma vaikuttamistarkoitus.

Puhelun jälkeen mietin, mitä itse voisin tehdä paremmin. Mieleeni palautuvat Välikosken kertomat kaksi O:ta: OLE ja OSOITA. Ole viestintätilanteessa tarkka, huomaavainen. Halua olla läsnä. Osoita läsnäolosi viestintäteoilla – kiinnostuksella, ymmärryksellä ja jämäkkyydellä.

Ole ja osoita. Miltä tällainen lupaus sinusta kuulostaisi?

Kirjoittaja

Salla Syrman on Kaiun osakas sekä intohimoinen viestinnän valmentaja ja kehittäjä, joka kuuntelee ymmärtävästi asiakkaiden tarpeita sekä viestintämaailman kaikuja.