Haimme näkökulmia kahdelta eri suunnasta maailmaa tarkastelevalta asiantuntijalta: geopoliittiseen ennakointiin erikoistuneelta Sari Arho Havrénilta ja Kaiun yhteiskunnallisen viestinnän konsultti Simo Rissaselta. Arho Havrén auttaa ymmärtämään, millaisessa murroksessa yritysten toimintaympäristö nyt on. Rissanen puolestaan avaa, mitä kaikki tämä tarkoittaa viestinnälle.
Ideaalien ja globalisaation aika on ohi – mitä nyt?
"Maailma on kääntymässä uuteen asentoon, mutta vielä ei ole varmaa, mikä se asento on", kiteyttää Sari Arho Havrén.
Hänen mukaansa liberaali, sääntöpohjainen järjestys on murtunut, mutta uutta ei ole vielä muotoutunut. Globaalit arvoketjut hajoavat, protektionismi vahvistuu ja geopoliittiset jännitteet kiristyvät. Yritykset joutuvat toimimaan uudessa tilanteessa ilman varmuutta siitä, mitä sääntöjä sovelletaan huomenna. Ongelmia ei voi enää hallita vanhoilla tutuilla keinoilla, mutta uusia vielä etsitään.
Arho Havrén analysoi, että erityisesti globaalisti toimivat yritykset ovat usein kahden tulen välissä polarisoituneessa maailmassa. Hän painottaa, että arvopuheessa ja kannanotoissa on paljon riskejä länsimaisille yrityksille. Yhtäällä Donald Trumpin Yhdysvallat ei sulata keskustelua DEI-asioista, toisaalla Kiina ja Venäjä kärkkyvät mahdollisuutta kääntää epäonnistuneen viestinnän lännenvastaiseksi propagandaksi.
Yritykset tasapainoilevat sen kanssa, milloin arvot nostetaan mukaan peliin, ja milloin ei: "Voidaan tietysti sanoa, että bisnes on vain bisnestä, mutta tämä ei pidä paikkansa maissa, jotka eivät jaa samaa arvopohjaa", huomauttaa Arho Havrén. Vaikka puhtaasti liiketoiminnan kannalta olisi ehkä parempi jättäytyä poliittisen keskustelun ulkopuolelle, ei arvoja voi sulkea toiminnasta pois. Pelkkä hiljaisuuskaan ei aina suojaa.
Linjakkuus rakentaa luottamusta
"Enää ei ole kysymys vain siitä, mitä yritys haluaa sanoa, vaan mitä se voi sanoa uskottavasti", tiivistää Simo Rissanen.
Sirpaleinen ja jakautunut maailma tekee viestinnästä aiempaa vaikeampaa: yleispäteviä viestejä ei juuri ole, eikä kaikkia voi eikä kannata yrittää miellyttää. Ne yritykset, jotka tunnistavat oman roolinsa ja kohderyhmänsä – ja viestivät niille linjakkaasti – rakentavat luottamusta parhaiten.
Linjakkuus edellyttää sitä, että viestintä ja toiminta ovat yhteensopivia. Rissanen painottaa, että ilman konkretiaa arvolähtöinen viestintä näyttäytyy ulospäin epäuskottavalta. Monet organisaatiot ovat viestinnällisesti ristivedossa: ilmastopuhe tai osallistuminen Prideen voivat toisaalla olla oletuksia, toisaalla riskejä. Joskus linjakkuus vaatii myös vastavirtaan kulkemista.
Rissasen mukaan yhteiskunnalliset puheenvuorot saatetaan myös tulkita esimerkiksi pinkki- tai viherpesuksi, vaikka taustalla olisi vilpitön pyrkimys. Siksi ei ole viisasta sitoutua sellaiseen viestintään, jota ei voida tukea teoilla. ”Ei ole hyvä lukita itseään viestinnällisesti johonkin, missä ei aidosti pysty olemaan. Uskottavimmat viestit rakentuvat vakaalle pohjalle ja kestävät aikaa”, Rissanen pohtii.
Realismi ei riitä ilman arvoja
Arho Havrén pohtii, voisiko Suomen ulkopolitiikasta tuttu arvopohjainen realismi olla toimiva strategia myös yritysten viestinnälle. Realismi kuvaa ymmärrystä siitä, missä ajassa eletään, ja arvopohjaisuus sitä, miten siinä ajassa kannattaa toimia.
Rissanen kuitenkin muistuttaa, ettei realismi tarkoita samaa kaikille, eikä siis yksin riitä perusteluksi vaikeille valinnoille. Yrityksen on tiedettävä, mihin se itse uskoo – ja mistä se ei tingi. Ilman tätä viestintä jää passiiviseksi kohinaan reagoimiseksi harkitun ja uskottavan asemoitumisen sijaan.
”Jos arvot eivät ole yhtään poliittisia, ne eivät oikeastaan ole arvoja”, toteaa Rissanen. Oman poliittisuuden myöntäminen voi olla iso kynnys, mutta ilman sitä on vaikea rakentaa aitoa uskottavuutta.
Neljä nyrkkisääntöä murroksen keskelle
Maailma on arvaamaton, liikkumatila kapea, emmekä tiedä, miltä tulevaisuus näyttää. Yritysten täytyy varautua erilaisiin skenaarioihin ja ottaa harkittuja riskejä.
”Parhaassa tapauksessa uusi maailmanjärjestys tuo mukanaan tasapainoa ja vallan moninapaista jakautumista. Toisaalta mahdollista on myös ‘paluu viidakkoon’ eli sääntöpohjaisuuden täydellinen rapautuminen”, arvioi Arho Havrén.
Epävarmassa ja vaikeasti ennustettavassa ympäristössä viestijän on hyvä muistaa nämä neljä asiaa:
- Tunnista toimintaympäristön realiteetit. Seuraa ja tulkitse ympäröivän maailman kehitystä: geopoliittisia trendejä, yhteiskunnallisia jakolinjoja ja arvoilmapiiriä. Näin hahmotat taustalla kytevät herkkyydet ja riskit.
- Kirkasta, mikä on tärkeintä. Kun tärkeimmät arvot ja teemat ovat selvillä, on helpompi arvioida, milloin kannattaa avata suu. Kaikesta ei tarvitse viestiä, eikä lämpimikseen puhuminen toimi. Aitous välittyy, kun viestintä heijastaa tekoja.
- Valmistaudu kulkemaan vastavirtaan. Strateginen ja yrityksen arvoja ajava viestintä ei ole varovaista mukailua, vaan pitkäjänteisiä valintoja, joista pidetään kiinni. Linjakkuus rakentaa luottamusta ja uskottavuutta.
- Muista, että valitulla viestillä on valtaa. Ajassa, jossa varovaisuus on normi, itsestään selvältäkin tuntuva viesti voi kuulua kovaa. Ota valta omiin käsiisi, ja kerro siitä, mitä teillä tehdään oikein.
Sari Arho Havrén on geopoliittisen ennakoinnin asiantuntija ja Business Finlandin vanhempi neuvonantaja. Suurvaltapolitiikka, EU:n ja Kiinan väliset suhteet sekä geopoliittiset kehityskulut ovat hänen erityisalaansa.
Simo Rissanen on Kaiun yhteiskunnallisen viestinnän konsultti, joka auttaa yrityksiä navigoimaan muuttuvassa maailmassa. Hän yhdistää viestinnän, politiikan ja ilmiöt kirkkaiksi näkemyksiksi – myös silloin, kun suunta ei ole selvä.
Artikkelin on koostanut Kaiun viestinnän harjoittelija Maria Karesoja. Kuva on luotu tekoälyllä.
