Mittayksikön symbolista aihetunnisteeksi – tiesitkö tämän hashtagin historiasta?

#-symbolilla on pitkä historia erilaisissa käyttötarkoituksissa. 1800-luvun puolivälissä # ilmaantui kirjoitetussa tekstissä osoittamaan paunaa (eli naulaa), brittiläistä mittayksikköä, ja suunnilleen samoihin aikoihin se otettiin kirjanpidossa käyttöön luvun etumerkkinä, josta juontaakin sen englanninkielinen nimi number sign. 55# oli 55 paunaa, #55 tarkoitti lukua 55. Sen verran yleisesti merkkiä käytettiin, että Remington lisäsi sen kirjoituskoneen näppäimistöön vuonna 1886.

Monelle ennen kännyköiden valtakautta puhelimia käyttäneelle # on alkujaan tuttu vanhoista lankapuhelimista, joiden näppäimistö oli 4×3-matriisi. Niissä # löytyi nollan oikealta puolelta, ja sille oli käyttöä 1980-luvulla erityisesti Yhdysvalloissa suosituissa voicemail-järjestelmissä.

Lankapuhelimet ovat jo toimistoista kadonneet, mutta ns. neuvottelupuhelimia näkee aina silloin tällöin.

Kännyköiden aikakaudella # on säilyttänyt paikkansa nollan oikealla puolella kännykän virtuaalinäppäimistössä, ja sitä hyödyntävät muun muassa palvelunumeroiden ääniohjatut käyttöliittymät, jotka kutsuvat sitä yleisesti nimellä ruutu. ”Syötä asiakasnumerosi ja paina ruutu.”

Tietotekniikassa # on käytössä useissa eri merkityksissä

Digitaalisessa maailmassa risuaita aloitti vaelluksensa jo ennen lankapuhelimia, tarkemmin sanottuna 1960-luvun puolivälissä, jolloin se sisällytettiin ASCII-merkkikoodistoon. Sittemmin se on saanut tietotekniikassa lukuisia käyttötarkoituksia ja sitä kutsutaan muun muassa kommenttimerkiksi, sillä useissa ohjelmointikielissä (esim. Python) ja shell-skripteissä # aloittaa kommentin. Hyvin hashtagin kaltainen käyttötarkoitus risuaidalla on hypertekstissä, jossa sitä käytetään katkelmatunnisteena (engl. fragment identifier), jonka avulla käyttäjä ohjataan oikeaan kohtaan nettisivulla.

Palomuurin konffausta shell-skriptillä FreeBSD:ssä. (Kuva Wikipedia-käyttäjältä Huihermit.)

Risuaidan käyttö hashtagina – siis aihetunnisteena – alkoi vuonna 2007, kun tuolloin vielä melko tuntemattoman Twitter-palvelun käyttäjä Chris Messina ehdotti risuaidan käyttöä ”for groups” eli ryhmiin. Messina pohti, voisiko risuaidan avulla ryhmitellä keskusteluja IRC:n eli Internet Relay Chatin tapaan. IRC:ssä julkinen keskustelukanava on #kanava ja siihen liitytään komennolla /join #kanava. Jarkko Oikarisen vuonna 1988 kehittämä IRC saattoi jättää moderniin yhteiskuntaan suuremman jäljen, kuin vielä vuosituhannen vaihteessa olisi voinut kuvitella.

Twitter ei heti reagoinut Messinan ehdotukseen, mutta käyttäjät äänestivät jaloillaan ja alkoivat merkitä puheenaiheita risuaidalla, jotta tiettyyn keskusteluun liittyvät viestit on helpompi löytää palvelun hakutoiminnolla. Lopulta myös Twitter lämpeni: heinäkuussa 2009 se otti aihetunnisteen virallisesti käyttöön ja ryhtyi hyperlinkittämään risuaidalla merkittyjä keskusteluja suoraan hakutuloksiin.

Sittemmin hashtag on levinnyt Twitteristä kaikkiin sosiaalisen median palveluihin. Sen avulla merkitään aiheet jopa pikaviestisovelluksissa, kuten Telegramissa, jossa se auttaa löytämään vanhat viestit aktiivisen keskusteluryhmän viestimassasta. Hashtageja näkee nykyään myös katukuvassa, sillä sitä käytetään paljon mainoksissa ja jopa graffiteissa.

Vinkki: Suomen kielessä hashtagin käyttö aiheuttaa harmaita hiuksia sanojen taivuttamisen myötä, mikä on johtanut kikkailuun välilyönneillä ja erikoismerkeillä. Pientä apua siihen voi löytyä täältä.

Kirjoittaja

Kimmo Kuokka on Kaiun osakas, joka otti ensikontaktin #-symboliin jo lapsuudessa löytäessään sen Commodore 64:n näppäimistöltä 1980-luvun turvallisina vuosina. 1990-luvulla he löysivät toisensa uudelleen ohjelmoinnin kautta. Kimmon ja #:n suhde on nykyään ammatillisen kunnioittava.