Kysytään Kaiun hallituksen puheenjohtajalta Pauli Aalto-Setälältä, joka on työskennellyt useilla kriisialueilla eri puolilla maailmaa. Mitä hyödyllisiä neuvoja kriisit ovat opettaneet?
Sota järkyttää kaikkien turvallisuudentunnetta, ja se on myös työyhteisöjen asia. Mitä jokaisen johtajan täällä Suomessa tulisi nyt ymmärtää kriisipsykologiasta?
Ihmisten on tärkeää pitää arjesta kiinni: mennä töihin, viedä lapset kouluun, työskennellä yhdessä toimistolla, tavata ystäviä. Pelkoa ei voi puhua keltään pois, mutta sitä voi sanoilla ja omalla esimerkillään lievittää.
Varaa aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Katso, ettei kukaan jää pelkoineen yksin, mikä hybriditoimistoissa on muutenkin riskinä. Yhtiön taloudesta, toiminnasta ja ennusteesta on kerrottava, vaikka kaikkia vaikutuksia ei vielä tietäisi.
Minua on opetettu kriisiaikojen koulutuksissa, että sotaa pelkäävälle lapselle on tärkeää kertoa, että hän on turvassa ja hänestä pidetään huolta. Koulutuksessa neuvottiin myös, että raskaan kokemuksen jälkeen mene suihkuun. Ohje tuntui banaalilta, mutta se ja muutkin rutiinit helpottivat.
Mitkä ovat yhteisösi rutiinit, joita nyt voisi vahvistaa? Tarvitsemmeko tilaisuuksiimme työterveyshuollosta tai ulkopuolelta apua hahmottamaan tapahtunutta ja jaksamista? Vaikuta siis siihen, mihin voit vaikuttaa.
Kannusta toivoon synkkyydestä huolimatta. Turvallisuudestamme huolehditaan joka päivä ja yö. Tämäkin kriisi päättyy joskus. Valtava määrä fiksuja ihmisiä tekee ammatikseen työtä, jotta sota päättyisi ja sodan uhreja autettaisiin.
Mihin neuvoisit johtajia nyt keskittymään viestinnässä henkilöstölle?
Inhimillisyys, empatia, jatkuvuus ja rutiinit nousevat nyt entistäkin tärkeämmiksi arjessa. Niiden lisäksi, kuten kriiseissä aina, on tärkeää viestiä selkeästi. Mitkä ovat arvomme ja miten ne näkyvät työssämme nyt? Mitä konkreettista teemme nyt, mitä aiomme tehdä seuraavaksi?
Tärkeä kriisialueilta saamani oppi on myös yksilöiden kuormituksen säätely – kriisialueilla ja -päivystyksessä työskennellään aina vuoroissa. Samaa ajattelua kannattaa nyt tuoda omalle henkilöstölle: ei kukaan esimerkiksi jaksa päivystää mediaa tauotta kuormittumatta. Jo ennen kriisiäkin 84 prosenttia eurooppalaisista koki olevansa liian riippuvaisia älypuhelimestaan.
Moni yritys pohtii nyt, mitä ja miten tällaisissa olosuhteissa voi viestiä – pitääkö vaikkapa oma some hiljentää kokonaan. Mitä kannattaa huomioida?
Aiemmista kriiseistä olemme nähneet, että vääränlainen viesti voi vaikuttaa tekopyhältä ja jopa vahingoittaa brändiä. Toisaalta esimerkiksi markkinoinnin kokonaan lopettaminen aiheuttaa vahinkoja yhtiölle ja kansantaloudelle vuosikausiksi, ja sitä on hyvin vaikea kuroa umpeen.
On ollut hienoa seurata, miten yksituumaista yritysten aktiivisuus Venäjän hyökkäystä vastaan on ollut. Se on aivan ennennäkemätöntä ja toivoa tuovaa.
Samalla kannattaa harkita ensin toimintaa − eikä vain kopioida muita ajattelematta. Viestintä vaatii nyt aiempaakin huolellisempaa tilannetajua. Näitä neljää asiaa kannattaa miettiä:
Jos sait tästä tekstistä jonkun hyödyllisen ajatuksen työhösi, voit laittaa hyvän kiertämään tekemällä lahjoituksen vaikkapa Suomen Punaiselle Ristille. He huolehtivat kokemuksellaan, että apusi menee perille. Voit tehdä lahjoituksen:
Kaiun hallituksen puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä on työskennellyt toimittajana ja avustustyöntekijänä kriisialueilla eri puolella maailmaa. Hän on tehnyt työkeikkoja Kansainväliselle Punaiselle Ristille, MTV:lle ja Planille, jonka hallituksen puheenjohtajana hän myös toimi kuuden vuoden ajan. Pauli on aktiivinen reserviläinen ja saanut kriisiajan johtamiskoulutusta majurin sotilasarvon arvoisesti. Yritysjohtajana hän on kerännyt oppeja Nelosella, Kotimaa-konsernissa, Allerissa, Dentsussa, Iltalehdessä ja MTV:llä.