“Vaikuta siihen, mihin voit” – Mitä jokaisen johtajan tulisi nyt ymmärtää viestinnästä ja kriisi­psykologiasta?

Sydämemme ovat nyt Ukrainassa. Kriisi herättää myös arkisempia kysymyksiä: miten auttaa henkilöstöä jaksamaan ja millainen viestintä on sopivaa.

Kirjoittanut Pauli Aalto-Setälä 02.03.2022

Kysytään Kaiun hallituksen puheenjohtajalta Pauli Aalto-Setälältä, joka on työskennellyt useilla kriisialueilla eri puolilla maailmaa. Mitä hyödyllisiä neuvoja kriisit ovat opettaneet?

"Vaikuta siihen, mihin voit"

Sota järkyttää kaikkien turvallisuudentunnetta, ja se on myös työyhteisöjen asia. Mitä jokaisen johtajan täällä Suomessa tulisi nyt ymmärtää kriisipsykologiasta?

Ihmisten on tärkeää pitää arjesta kiinni: mennä töihin, viedä lapset kouluun, työskennellä yhdessä toimistolla, tavata ystäviä. Pelkoa ei voi puhua keltään pois, mutta sitä voi sanoilla ja omalla esimerkillään lievittää.

Varaa aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Katso, ettei kukaan jää pelkoineen yksin, mikä hybriditoimistoissa on muutenkin riskinä. Yhtiön taloudesta, toiminnasta ja ennusteesta on kerrottava, vaikka kaikkia vaikutuksia ei vielä tietäisi.

Minua on opetettu kriisiaikojen koulutuksissa, että sotaa pelkäävälle lapselle on tärkeää kertoa, että hän on turvassa ja hänestä pidetään huolta. Koulutuksessa neuvottiin myös, että raskaan kokemuksen jälkeen mene suihkuun. Ohje tuntui banaalilta, mutta se ja muutkin rutiinit helpottivat.

Mitkä ovat yhteisösi rutiinit, joita nyt voisi vahvistaa? Tarvitsemmeko tilaisuuksiimme työterveyshuollosta tai ulkopuolelta apua hahmottamaan tapahtunutta ja jaksamista? Vaikuta siis siihen, mihin voit vaikuttaa.

Kannusta toivoon synkkyydestä huolimatta. Turvallisuudestamme huolehditaan joka päivä ja yö. Tämäkin kriisi päättyy joskus. Valtava määrä fiksuja ihmisiä tekee ammatikseen työtä, jotta sota päättyisi ja sodan uhreja autettaisiin.

Säätele kuormitusta

Mihin neuvoisit johtajia nyt keskittymään viestinnässä henkilöstölle?

Inhimillisyys, empatia, jatkuvuus ja rutiinit nousevat nyt entistäkin tärkeämmiksi arjessa. Niiden lisäksi, kuten kriiseissä aina, on tärkeää viestiä selkeästi. Mitkä ovat arvomme ja miten ne näkyvät työssämme nyt? Mitä konkreettista teemme nyt, mitä aiomme tehdä seuraavaksi?

Tärkeä kriisialueilta saamani oppi on myös yksilöiden kuormituksen säätely – kriisialueilla ja -päivystyksessä työskennellään aina vuoroissa. Samaa ajattelua kannattaa nyt tuoda omalle henkilöstölle: ei kukaan esimerkiksi jaksa päivystää mediaa tauotta kuormittumatta. Jo ennen kriisiäkin 84 prosenttia eurooppalaisista koki olevansa liian riippuvaisia älypuhelimestaan.

Neljä asiaa pohdittavaksi

Moni yritys pohtii nyt, mitä ja miten tällaisissa olosuhteissa voi viestiä – pitääkö vaikkapa oma some hiljentää kokonaan. Mitä kannattaa huomioida?

Aiemmista kriiseistä olemme nähneet, että vääränlainen viesti voi vaikuttaa tekopyhältä ja jopa vahingoittaa brändiä. Toisaalta esimerkiksi markkinoinnin kokonaan lopettaminen aiheuttaa vahinkoja yhtiölle ja kansantaloudelle vuosikausiksi, ja sitä on hyvin vaikea kuroa umpeen.

On ollut hienoa seurata, miten yksituumaista yritysten aktiivisuus Venäjän hyökkäystä vastaan on ollut. Se on aivan ennennäkemätöntä ja toivoa tuovaa.

Samalla kannattaa harkita ensin toimintaa − eikä vain kopioida muita ajattelematta. Viestintä vaatii nyt aiempaakin huolellisempaa tilannetajua. Näitä neljää asiaa kannattaa miettiä:

  1. Oman brändin viesti ei saa olla sodalla koristeltu.
  2. Hiljaisuus ei ole oikea ratkaisu. Brändi voi ottaa kantaa näkyvästi, mutta se, mitä sanotaan, on tärkeämpää kuin kuka sen sanoo.
  3. Oman liiketoiminnan jatkamista ei tarvitse hävetä. Talouspakotteet koskevat ennen kaikkea hyökkääjää. Ei vahingoiteta talouttamme yhtään enempää kuin mitä on jo tapahtunut!
  4. Sisäisen viestinnän määrää, fyysisiä kohtaamisia ja dialogisuutta tulee vahvistaa. Voiko yhteisönne miettiä yhdessä, miten voisitte auttaa? Mikä järjestö toimittaisi apunne perille siinä muodossa kuin sillä hetkellä on tarpeen?

Laita hyvä kiertämään

Jos sait tästä tekstistä jonkun hyödyllisen ajatuksen työhösi, voit laittaa hyvän kiertämään tekemällä lahjoituksen vaikkapa Suomen Punaiselle Ristille. He huolehtivat kokemuksellaan, että apusi menee perille. Voit tehdä lahjoituksen:


Kirjoittaja


Kaiun hallituksen puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä on työskennellyt toimittajana ja avustustyöntekijänä kriisialueilla eri puolella maailmaa. Hän on tehnyt työkeikkoja Kansainväliselle Punaiselle Ristille, MTV:lle ja Planille, jonka hallituksen puheenjohtajana hän myös toimi kuuden vuoden ajan. Pauli on aktiivinen reserviläinen ja saanut kriisiajan johtamiskoulutusta majurin sotilasarvon arvoisesti. Yritysjohtajana hän on kerännyt oppeja Nelosella, Kotimaa-konsernissa, Allerissa, Dentsussa, Iltalehdessä ja MTV:llä.

Lue lisää aiheesta

04.05.2021

Viestintätoimistot Kaiku Helsinki ja Cocomms yhdistyvät – ”Kiinnostavuus kohtaa vaikuttamisen, valmennus muutosviestinnän”

 

Lue lisää

10.10.2022

Ville Kormilaisesta viestintätoimisto Kaiun uusi liiketoimintajohtaja – Valmennus, coaching ja palvelumuotoilu -tiimi hakee kovaa kasvua

Ville Kormilainen on kääntänyt 20-vuotisen uransa aikana viestintäkentältä melkeinpä kaikki kulmat: journalistina, ...

Lue lisää