"Sovittelu on purjehdus työrauhan satamaan” – Mitä tarkoittaa sovitteleva viestintä, Pauli Aalto-Setälä

Kuinka ratkoa riitoja (työ)elämässä? Miten voimme viestinnän avulla tasoittaa tietä sopuun? Näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia hallituksemme puheenjohtaja, osakkaamme Pauli Aalto-Setälä uudessa kirjassaan Sovittelija.

Kirjoittanut Kaiku 01.11.2022

”Sovittelun voi nähdä purjehduksena kohti työrauhan satamaa. Matkalle valmistautuminen ja harjoittelu auttavat merellä eteen tulevissa tilanteissa. Matkaa hidastavat ihmisten erilaiset taustat ja traumat, joskus persoonallisuudetkin. Sopuisaa neuvotteluvauhtia lisäävät kokemus, aktiivinen kuuntelu ja ymmärrys”, Pauli kirjoittaa kirjassaan. 

Maailmasta ja työelämästä eivät kriisinpoikaset tai konfliktit lopu. On kuitenkin paljon, mitä voimme tehdä: Voimme ottaa vastuun omista konflikteistamme ja kehittää sovittelutaitojamme. Organisaatiossa paras työkalu siihen on viestintä. Voimme ylläpitää sopua ja ennaltaehkäistä riitoja laadukkaalla, sävyltään arvostavalla, sovittelevalla viestinnällä.

Pyysimme Paulia kertomaan, miksi sovittelusta – ja Sovittelija-kirjasta – kannattaa innostua. 

Sanot, että sovittelu on neuvottelutaidon musta vyö. Miksi organisaatioissa tarvitaan sovittelutaitoja – nyt ja tulevaisuudessa. 


”Sovittelulla ja sovittelevalla viestinnällä voitaisiin katkaista monen työyhteisön kurjuuden kierre. Sovittelemattomia konflikteja on liikaa, ja ne vahingoittavat ihmisiä sekä organisaatioita monella eri tasolla. Konfliktit kasvattavat polarisaatiota eli ajavat ihmisiä vastakkain. Huono työilmapiiri sairastuttaa ja saa työntekijät vaihtamaan työpaikkaa. 

Toisaalta, sovittelutaidot ovat arvokkaita myös siksi, että jos ei osaa neuvotella, tulee ennemmin tai myöhemmin höynäytetyksi.” 

Mitä on sovitteleva viestintä, jota määrittelet kirjassasi myös Kaiun toimitusjohtaja Pete Saarnivaaran haastattelun avulla? 

”Kaikki kirjaa varten haastattelemani sovittelijat muistuttivat, että huono viestintä tai viestinnän puute on monien konfliktien taustalla. Entinen valtakunnansovittelija Minna Helle kertoi, että viestintäongelmat olivat jokaisen työmarkkinariidan juurisyy.

Sovitteleva viestintä ennaltaehkäisee kriisejä ja konflikteja. Laadukas viestintä on rehellistä, kiinnostavaa ja vaikuttavaa. Sovitteleva viestintä tuo mukaan prosessin, pelisäännöt, kuulemisen, ymmärryksen ja dialogin. Lähtökohta on paitsi pyrkiä ymmärtämään toisen osapuolen näkökulmaa ja tavoitteita myös tarjota niille ymmärrystä ja löytää kompromissi.” 

Millaisia tarpeita näet sovittelevalle viestinnälle?  

”Konfliktien ennaltaehkäisy on tärkeintä. Mitä pidemmälle konflikti etenee, sen vaikeampaa ja hitaampaa on sen sovittelu. Tutkitusti kuormittavat digitaalinen viestintä ja hybridityö huutavat sovittelevaa viestintää apuun!  
 
Keskeisintä sovittelevalle viestinnälle on arvostava, ymmärtävä ja vuoropuheluun pyrkivä sävy. Tämä vaatii ymmärrystä siitä, millaisen viestinnän muut osapuolet kokevat arvostavaksi ja sovittelevaksi ja mitkä näkökulmat he puolestaan kokevat hyökkäykseksi.” 

 Kenen organisaatioissa pitäisi ymmärtää sovittelun ja sovittelevan viestinnän merkitys? 

”Sovittelu on tärkeä työelämätaito ihan jokaiselle. Esihenkilöiden rooliin kuuluu tietenkin vastata sovitteluista ja fasilitoida sovitteluprosesseja. Jokainen meistä kuitenkin vastaa sanoistaan tai sanomattomuudestaan.” 

Olet selvittänyt konflikteja yli 30 vuotta ja vastikään valmistunut työyhteisösovittelijaksi. Miten sovittelijataitoja ja sovittelevaa viestintää voi kehittää? 

”Sovitteluprosessi on mallinnettu, opittavissa ja määrämuotoista. Mikset oppisi parhaat vinkit poliisilta, rauhanneuvottelijalta ja valtakunnansovittelijalta? Sovittelijaksi oppii sovittelemalla. Riitely ja pois katsominen on ongelman siirtämistä ja välttelyä.” 

Paulin vinkit sovittelevaan organisaatioviestintään 
(Lähde: Sovittelija-kirja)


1. Koulutetaan yhteisön jäsenet vastuullisiksi viestijöiksi ja disinformaation tunnistajiksi.

2. Tarvitaan enemmän dialogia, vähemmän powerpointteja.

3. Keskeneräisistäkin ongelmista on kerrottava.

4. Kuulemisprosessi on tuotava mukaan myös viestintään.

5. Avoimuus ja rehellisyys eivät tarkoita jatkuvaa märehtimistä.

6. Päätetään yhdessä viestinnän sävystä ja kanavista.

7. Muistetaan toistaa myös yhteisön turvallisuutta vahvistavia viestejä, kuten esimerkiksi häirinnän nollatoleranssia.

8. Seurataan aloitettuja hankkeita loppuun saakka, vaikka ne menisivät päin honkia.

 

Pauli Aalto-Setälä Sovittelija-kirjan kannessa

 

Kaipaatko apua sovittelevan viestinnän suunnitteluun, toteutukseen, valmennukseen tai koulutukseen? Pauli ja muut Kaiun kokeneet viestinnän & vuorovaikutuksen ammattilaiset ovat käytettävissäsi! Ota meihin yhteyttä!  

 

Pauli Aalto-Setälä, Kaiun hallituksen puheenjohtaja, osakas 
Pauli on median, viestinnän ja konfliktiratkaisun huippuammattilainen. Hän aloitti uransa journalistina sota-alueilla, on ollut kolmesti päätoimittajana ja johtanut media- ja markkinointiyhtiöitä Suomessa ja maailmalla 25 vuoden ajan. Oppeja hän on kerännyt johtajana Nelosella, Kotimaa-konsernissa, Allerissa, Dentsussa, Iltalehdessä ja MTV:ssä. Hän on kirjoittanut viisi tietokirjaa, voittanut neljä Venlaa ja opettaa Turun kauppakorkeakoulussa disruptiojohtamista.

 

Lue lisää aiheesta

29.09.2022

Viestintätoimisto–suomi-sanakirja: Näin navigoit viestinnän käsiteviidakossa

Ajatusjohtajuus  Tilanne, jossa henkilö tai organisaatio koetaan tietyn alan parhaaksi tai ainakin yhdeksi parhaista ...

Lue lisää

20.10.2022

Kohti ajatusjohtajuutta – näin Business Finland valmentaa asiantuntijoitaan vaikuttavaan viestintään

Miten rohkaista organisaation johtoa ja asiantuntijoita viestimään omasta erikoisalastaan? Miten saada heidät ...

Lue lisää