Koronapandemia oli monelle yritykselle todellinen viestinnällinen tulikoe: tietotulva oli valtava, tulevaisuudennäkymät epävarmat ja hyppäys etätyöhön tapahtui nopeasti. Viestintätoimisto Kaiku ja tutkimustoimisto Vastakaiku halusivat selvittää, miten viestinnän strateginen asema nähdään yrityksissä pandemian jälkeen.
Yrityspäättäjien viestintäbarometriin osallistui 120 päättäjää, joista 70 prosenttia oli johtoryhmän jäseniä. Vastaajista 64 prosenttia edusti yrityksiä, joiden liikevaihto oli vähintään 100 miljoonaa euroa. Tutkimukseen valittiin eri rooleissa toimivia johdon edustajia – valtaosa liikkeenjohdon edustajia.
Yhteensä 70 prosenttia johtajista näkee, että viestinnällä on nyt strateginen rooli heidän yrityksessään. Kuitenkin vain 16 prosenttia antaa koko organisaation viestinnälle kiitettävän arvosanan.
”On hienoa, ettei viestintä ole enää vaan viestintäfunktion vastuulla, vaan johtajat ymmärtävät viestinnän laajemmin kaikkien tehtävänä. Käynnissä on selkeästi paradigman muutos: tiedetään, mihin suuntaan kehittyä – vaan vielä ei tiedetä, miten toimitaan käytännössä. Muutos lähtee aina ylimmästä johdosta ja esihenkilöistä. Toivomme, että tämä tutkimus herättää yrityksissä keskustelua, joka johtaa sanoista tekoihin”, sanoo viestintätoimisto Kaiun osakas Kaija Pohjala.
Tutkimuksesta nousee esiin muun muassa seuraavia asioita:
-
Vaikka viestinnän työ ymmärretään yhä paremmin osana organisaation strategista toimintaa, kolmasosa vastaajista kertoo, ettei viestinnällä ole edustusta johtoryhmässä.
-
Johtoryhmät ymmärtävät yhä useammin viestinnän merkityksen kilpailukyvyn kannalta, mutta johdon viestintäosaaminen ei ole usein riittävällä tasolla. Yhteensä 44 prosenttia vastaajista pitää esimerkiksi johdon ulkoisen viestinnän osaamista hyvänä. Avoimissa vastauksissa korostuu se, että johdon viestintäosaaminen on hyvin henkilösidonnaista.
-
Harvoissa yrityksissä panostetaan vielä paljon viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Päättäjistä vain 24 prosenttia kokee, että panostus viestintätaitojen kehittämiseen on hyvällä tasolla. Vain 11 prosenttia vastaajista uskoo, että heillä mitataan viestintäosaamisen tasoa eri rooleissa.
-
Viestinnällä olisi vielä paljon mahdollisuuksia strategian viemisessä käytäntöön. Tutkimukseen vastanneista johtoryhmän jäsenistä 52 prosenttia näkee, että henkilöstö toteuttaa strategiaa hyvin omassa työarjessaan. Vain 46 prosentissa vastanneista yrityksistä käydään johdettua ja suunnitelmallista keskustelua esimerkiksi strategian jalkautuksesta. Yhteensä 63 prosentissa yrityksistä keskustellaan säännöllisesti strategiasta ja sen toteutumisesta.
-
Viestinnän vaikuttavuuden mittaaminen koetaan yrityksissä edelleen haastavana. Puolet päättäjistä uskoo, että heillä mitataan viestinnän vaikuttavuutta. Avoimissa vastauksissa korostuvat kuitenkin pääosin vain yksittäiset, määrälliset mittarit. Strategiaan kytkettyä vaikuttavuuden mittaamista tekee todella harva. Lisäksi vain 36 prosenttia vastaajista sanoo, että heillä mitataan säännöllisesti sisäisen viestinnän onnistumista.
-
Brändin kehittämisessä keskitytään vahvasti ulkoiseen mielikuvaan. Vain 45 prosenttia päättäjistä kokee, että ulkoinen brändimielikuva vastaa henkilöstön sisäistä brändikokemusta.
-
Vastaajista 58 prosenttia kertoo yrityksensä tavoitteeksi sen, että esihenkilöt ja asiantuntijat viestivät aktiivisesti somessa. 33 prosenttia päättäjistä arvioi, että esihenkilöt ja asiantuntijat onnistuvat tässä hyvin.
Strategisen viestinnän kolme kulmakiveä
Viestintäbarometri osoittaa, että vaikka työtä riittää, paljon hyvää kehitystä on jo käynnissä. Yritysjohto nostaa strategisen viestinnän kulmakiviksi kolme vahvuutta:
-
Moni korostaa sitä, että viestintä on saatu jo hyvin integroitua strategian kanssa. Viestinnän suunnitelmat ja prosessit on johdettu jo hyvin strategiasta. Liiketoimintajohto on sitoutunut ja ottaa aktiivista, viestinnällistä roolia. (25 %)
-
Osa tuo esille yrityksen hyvää keskustelukulttuuria, sisäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Vahvuuksina korostuu avoimuus, läpinäkyvyys, maanläheisyys ja rentous. Jotkut pyrkivät aktiivisesti rikkomaan siiloja eri osastojen välillä. (25 %)
-
On paljon yrityksiä, joissa pyritään saamaan koko henkilöstö aktiivisemmin viestimään. Viestinnän merkitystä aletaan yleensäkin ymmärtää laajemmin organisaatioissa. Henkilöstöä kannustetaan sekä vastuutetaan viestimään aktiivisesti, ja yhä useampi henkilöstön edustaja niin myös tekee. (25 %)
“Nämä vahvuudet kaikki loistavia esimerkkejä siitä, miten viestinnän strategisuus näkyy arjessa. Harva kuitenkin kokee onnistuvansa useammalla osa-alueella. Nyt on siis paikka nousta edelläkävijäksi ja tehdä viestinnästä kilpailuetu. Muutos lähtee esimerkiksi siitä, että johtoryhmät heräävät selvittämään viestinnän, vuorovaikutuksen ja brändin vaikuttavuutta perinteisen ulkoisen tavan lisäksi myös sisäisesti”, sanoo Tutkimustoimisto Vastakaiun toimitusjohtaja Katariina Tenhunen.
Yrityspäättäjien viestintäbarometrin raportit voit ladata täältä. Nyt myös barometrin toinen osa on julkaistu!
Yhteystiedot:
Kaija Pohjala
kaija.pohjala@kaiku.fi
Puh. 0400 502 183
Katariina Tenhunen
katariina.tenhunen@vastakaiku.fi
Puh. 050 413 2392
Kaiku
Vain kiinnostava viesti vaikuttaa. Viestintätoimisto Kaiku vastaa, kun huudat apua infotulvasta erottautumiseen, Suomessa tai kansainvälisesti. Kohderyhmien kuuntelu on kaikulaisessa filosofiassa merkityksellisen viestinnän ydin. Kaiussa työskentelee 50 viestinnän ja vuorovaikutuksen ammattilaista. Haluamme olla ihmisiksi – ja kannustamme asiakkaitamme samaan. Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 6 miljoonaa euroa.
www.kaiku.fi
Vastakaiku
Tieto ilman vastakaikua on arvotonta. Tutkimustoimisto Vastakaiku on Viestintätoimisto Kaiun sisaryritys. Yritys on erikoistunut asiakaskokemuksen, brändin ja johtamisen mittaamiseen sekä kehittämiseen.
www.vastakaiku.fi
