Peräti 97 prosenttia kansainvälisistä johtajista pitää viestintää keskeisenä onnistumistekijänä muutoksessa PROI Worldwiden Transformation Readiness Index Study 2025 -tutkimuksen mukaan. Tutkimukseen osallistui 675 johtajaa 30 maasta – valtaosa heistä liikkeenjohdon edustajia.
Vain noin joka neljäs organisaatio onnistuu tutkimuksen mukaan viestimään muutoksissa todella tehokkaasti. Tämä näkyy viivästyksinä strategioiden toteutuksessa, luottamuksen menetyksenä ja hukattuina mahdollisuuksina.
Tutkimuksessa organisaatioita arvioidaan muutosvalmiusindeksillä, joka mittaa neljää osa-aluetta: suunnittelua, johtamista, sitouttamista ja seurantaa. Organisaatioiden keskimääräinen indeksi oli 73, mutta onnistuneissa muutoksissa luku nousi 83:een ja epäonnistuneissa jäi 58 pisteeseen.
--> Lataa maksuton Viestintä muutosvoimana -opas täältä.
”Muutos ei kaadu strategiaan, vaan viestintään. Jos ihmiset eivät tiedä, miksi muutosta tehdään ja miten se etenee, investoinnit valuvat hukkaan. Kyky viestiä ja johtaa muutosta heijastuu suoraan siihen, toteutuuko haluttu muutos vai ei”, sanovat Kaiun toimitusjohtajat Katariina Ahonen ja Kasper Stenbäck.
Viestintätoimisto Kaiku edustaa PROI-verkostoa Suomessa ja oli mukana käynnistämässä sekä suunnittelemassa tutkimusta. Koko tutkimuksen toteutuksessa kaikissa maissa vastasi Kaiun sisaryhtiö, strateginen tutkimustoimisto Vastakaiku.
Taloudellinen menestys ja onnistunut muutosviestintä kulkevat käsi kädessä
Tutkimus osoittaa selkeän yhteyden viestinnän laadun ja taloudellisen menestyksen välillä. Taloudellisesti erittäin onnistuneissa muutoksissa muutosvalmiusindeksi oli keskimäärin 81, kun taas taloudellisesti epäonnistuneissa hankkeissa se jäi 62:een.
Taloudellisesti onnistuneita muutoksia yhdistävät seuraavat asiat:
- Johto ja esihenkilöt viestivät säännöllisesti edistymisestä ja seuraavista askeleista.
- Johto kuuntelee ja osallistuu keskusteluihin avoimesti.
- Henkilöstö ja muut olennaiset sidosryhmät saadaan sitoutumaan muutosprosessiin.
- Viestintästrategiaa mukautetaan palautteen ja olosuhteiden perusteella.
”Onnistunut muutos näkyy suoraan viivan alla. Muutosvalmiit organisaatiot selviävät yllättävistä markkinamuutoksista ketterämmin ja jopa kasvattavat kilpailukykyään – ja arvoaan”, Ahonen ja Stenbäck kertovat.
Tutkimus paljasti myös tyypillisiä kompastuskiviä. Usein muutos kaatuu inhimillisiin tekijöihin: luottamuksen puutteeseen, vähäiseen sitoutumiseen ja empatian sivuuttamiseen. Vaikka monessa organisaatiossa johto kokee viestivänsä tavoitteet selkeästi, keskijohdon rooli jää heikoksi. Lisäksi vain puolet organisaatioista kertoo hyödyntävänsä palautetta systemaattisesti viestinnän mukauttamiseen.
Pohjoismaat jäävät kansainvälisestä keskiarvosta
Pohjoismaiden muutosvalmiusindeksi oli 70, mikä jäi alle kansainvälisen keskiarvon (73). Vahvuutena Pohjoismaissa on luottamuskulttuuri ja tavoitteiden selkeä viestintä, mutta henkilöstön ja sidosryhmien sitouttamisessa sekä viestinnän mukauttamisessa nähtiin selkeää kehittämistarvetta.
”Luottamuskulttuuri on hyvä pohja, mutta sen rinnalle tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ja vuorovaikutteista viestintää. Muutoksissa johdon tehtävä on näyttää esimerkkiä ja kutsua ihmiset mukaan keskusteluun”, Ahonen ja Stenbäck toteavat.
Muutosvalmiuden tilannekuva johdon työkaluksi
Tutkimuksen pohjalta Viestintätoimisto Kaiku on koonnut suomenkielisen Viestintä muutosvoimana -oppaan. Keskeisten tutkimustulosten lisäksi opas sisältää kansainvälisten johtajien ja muutosviestinnän ammattilaisten suosituksia.
Jotta johtajat pystyvät arvioimaan oman organisaation viestinnällistä muutosvalmiutta, Kaiku on yhdessä sisaryhtiönsä tutkimustoimisto Vastakaiun kanssa luonut tutkimusaineistoa hyödyntävän Muutosvalmiuden tilannekuva -palvelun. Sen avulla johto voi verrata oman organisaationsa valmiuksia kansainväliseen aineistoon ja tunnistaa kriittisimmät kehityskohdat muutoksen onnistumiselle.
Lataa opas ja tutustu Muutosvalmiuden tilannekuva -palveluun:
www.kaiku.fi/muutos.
Tutkimuksesta:
Viestintä muutosvoimana -opas pohjautuu kansainväliseen Transformation Readiness Index 2025 -tutkimukseen, jonka globaali viestintätoimistojen verkosto PROI Worldwide toteutti huhti–toukokuussa 2025. Viestintätoimisto Kaiku edustaa Suomea verkostossa. Tutkimus kartoitti, miten erilaiset organisaatiot johtavat muutosta. Siihen vastasi yhteensä 675 johtajaa yli 30 eri maasta, pääosin liikkeenjohdon edustajia. Koko kansainvälisen tutkimuksen toteutuksesta vastasi Viestintätoimisto Kaiun sisaryhtiö, Tutkimustoimisto Vastakaiku.
